(6.1.2015) Tyttöporukan Whatsapp-kiusaaminen kärjistyi – poliisi tutkii

Joulun jälkeen Iisalmen poliisille tehtiin ilmoitus pohjoissavolaisesta tyttöporukasta, joka oli kiusannut samassa koulussa opiskelevaa tyttöä Whatsapp-pikaviestisovelluksessa.

– Poliisi selvittää asiaa. Asianomistajaa ja mahdollisia epäiltyjä on tavattu ja asiasta on keskusteltu. Koska kyseessä on alle 15-vuotiaat nuoret, puhutamme ja haemme kiusaamisen syytä, sanoo vanhempi rikoskonstaapeli Timo Halonen Iisalmen poliisista.

Sovelluksessa tapahtunut viestittely on Halosen mukaan ollut ”sävyltään hyvin ikävää”.

– Selvittelemme nyt, ketkä ryhmän jäsenistä ovat lähettäneet viestejä ja ketkä eivät. Kaikki ryhmään kuuluneet eivät ole syyllistyneet mihinkään, mutta he eivät ole myöskään rauhoitelleetkaan tilannetta, hän huomauttaa.

Usein pitkäaikaista

Tyttöjen koulu on Halosen mukaan ollut aktiivisesti mukana selvittelemässä asiaa.

– Koulu olisi voinut sanoa, ettei puutu asiaan, sillä ilmoitettu kiusaamistapaus sattui joulun aikaan, koulun ulkopuolella. Moni olisi näin tehnytkin, Halonen kiittelee.

Monesti kiusaamisen juuret ovat kuitenkin syvällä, eikä Halonen sulje pois mahdollisuutta, että joululoman tapaus oli vain jäävuoren huippu.

– Rikosnimikkeet ovat tällä hetkellä kunnianloukkaus ja laiton uhkaus. Rikosoikeudellinen vastuu ei yllä alle 15-vuotiaisiin, mutta rikosepäilyistä menee tieto sosiaaliviranomaisille ja asiaa setvitään sovittelutoimistossa, hän kertoo.

Hänen mukaansa uhri voi aina hakea ja saada korvauksia, mutta takuita siitä, että rangaistukset lopettaisivat kiusaamisen, ei ole.

– On myös selvitettävä siihen johtaneet syyt. Ketään ei voi pakottaa olemaan kaveri, mutta käyttäytyä pitää osata.

Anonyymiä huutelua

Netissä tapahtuneita koulukiusaamistapauksia on tullut Haloselle vastaan paljon.

– Whatsapp-ryhmä on kiitollinen tutkittava. Tekijöiden selvittäminen on helppoa, sillä kirjoittajat toimivat yleensä aina omalla puhelimellaan.

Halonen sanoo, että erityisesti nuorten suosima Ask.fm -sivusto on tuottanut poliisille päänvaivaa.

– Siellä kuka vaan voi sanoa nimettömänä kenelle vaan ja mitä vaan. Pistää miettimään, miksi tällaisia sivustoja edes on, Halonen puuskahtaa.

Hän sanoo huomanneensa, että juuri ne sosiaalisen median palvelut, joissa voi toimia anonyyminä, ovat selvästi kasvattaneet suosiotaan nuorten keskuudessa.

– Kyllä yläkouluikäiset Facebookissakin ovat, mutta siellä on myös isät, äidit ja isovanhemmat. Nuoret enemmän tarkkailevat kuin kirjoittelevat siellä.

Huhut elävät

Se, miten perheen kullannuput käyttäytyvät sosiaalisessa mediassa tulee vanhemmille Halosen mukaan usein yllätyksenä.

– Yllättävänkin fiksut nuoret mokaavat sosiaalisessa mediassa. Siellä harkinta pettää helposti. Monesti käy niin, että on kuultu huhua, että jotakuta on kiusattu ja sitten lähdetään puolustamaan kaveria, eikä muisteta, että siinä syyllistyy itse ihan samaan. Lopuksi saattaa paljastua, että kaikki on perustunut huuhaa-puheille. Äärimmäisessä tapauksessa poliisi on ketjun ensimmäinen, joka alkaa selvittää totuutta.

Hän myös muistuttaa, että huoltajien olisi hyvä ottaa selvää, mitä sosiaalisen median palveluita nuori käyttää ja pitää huoli, että sovellusten asettamia ikärajoja kunnioitetaan. Facebookissa ja ask.fm:ssa ikäraja on 13 vuotta. Whatsappin käyttöehdoissa lukee selkeästi, että alle 16-vuotiailla ei ole lupaa käyttää sovellusta. Halosen mukaan älypuhelimien yleistyttyä yhä nuoremmat syyllistyvät nettikiusaamiseen.

– En osaa sanoa, kuinka suuri osa netissä tapahtuneista kiusaamistapauksista edes tulee poliisin tietoon, hän sanoo.

Iltalehti / Tiia-Maria Taponen