(16.4.2018) Erityislapsen koulunkäynti on jatkuvaa taistelua

Erityislasten, heidän vanhempiensa ja opettajien välinen kommunikointi voi tyssätä asenteisiin, tiedonpuutteeseen ja väärinymmärryksiin. Kolmivuotinen hanke on etsinyt keinoja erityisperheiden tilanteen helpottamiseksi kouluissa.

– Että erityislapsi selviää hengissä peruskoulun, se vaatii vanhemmilta tosi paljon.

Näin sanoo Suomen Vanhempainliiton järjestötoiminnan asiantuntija Aslak Rantakokko. Hän puhuu kokemuksesta, sillä hänellä on lapsi, jolla on muun muassa Aspergerin oireyhtymä. Poika on nyt jo aikuinen, mutta Rantakokko muistaa hyvin, millaista erityislapsen koulunkäynti oli. Pääasiassa kokemukset olivat negatiivisia.

Erityislapsen arki on täynnä haasteita ja haasteet vaihtelevat eri päivinä. Siksi vanhempien on oltava aktiivisesti kouluun yhteydessä, jotta siellä tiedetään, missä mennään.

– Kun vanhemmat ovat aktiivisesti yhteydessä koulun suuntaan, se tarkoittaa lapsen edun ajamista. Aktiivisuus taas voi tarkoittaa monelle opettajalle sitä, että he ovat niitä vaikeita vanhempia.

Koulusta yhteydenotot erityislasten vanhempien suuntaan tapahtuvat Rantakokon mukaan pääsääntöisesti aina negatiivisissa merkeissä. Usein kyse on tiedonpuutteesta ja siitä johtuvasta väärintulkinnasta.

Erityislapsi ei ole huonosti kasvatettu

Erityisen tuen tarve ei aina näy ulospäin, kuten esimerkiksi ADHD- ja Asperger-lapsilla. Kehityshäiriöihin liittyy monesti myös aistiyliherkkyyksiä, joiden vuoksi lapset voivat kuormittua isoissa ja meluisissa kouluissa.

Monet lapset tarvitsevat pieniä rauhallisia paikkoja, joissa voi hetkeksi päästä eroon aistitulvalta. Jos sellaisia ei ole, lapsi ei välttämättä pysty keskittymään opiskeluun. Väsymys, ahdistus ja turhautuminen voivat purkautua ei-toivottuna ja aggressiivisena käytöksenä, kertoo Rantakokon kollega, erityiskasvatuksen asiantuntija Sari Haapakangas.

– Jos opettajalla ei ole koulutusta näihin asioihin, hän helposti saattaa tulkita, että oppilas on hankala ja huonosti kasvatettu. Sitten jos opettaja vielä syyllistää vanhempia, että teidän lapsi käyttäytyy huonosti, niin soppa on valmis.

Ongelmien on koettu lisääntyneen uuden opetussuunnitelman ja inkluusion myötä.

Haapakankaan mukaan on hyvä, että erityislapsetkin saavat mahdollisuuden käydä lähikoulua ja olla siellä, missä muutkin, mutta se vaatii nykyistä enemmän resursseja. Isossa luokassa oppiminen on mahdollista myös erityislapsille, jos mukana ovat erityisopettajat ja muut koulunkäynnin ohjaajat sekä tarvittaessa henkilökohtaiset avustajat.

Lue koko artikkeli YLE:n sivuilta

Ohessa Facebook video ”Laman lapset” v. 2001 … Siinä käydään läpi oman poikani erityisopetusta. Olen todella onnellinen ja kiitollinen Seinäjoen kaupungin koulutoimelle, että poikani koulunkäynti ei tyssännyt resurssipulaan <3