Ministeriltä kovaa tekstiä peruskoulun tärväämisestä – ”asiat menneet päin p:tä”

Tiede- ja kulttuuriministeri, keskustan kansanedustaja Petri Honkonen haluaa palauttaa Suomen peruskouluihin vanhentuneina jo hylättyjä malleja, kuten erityisluokat, luokalle jättämisen ja perinteiset luokkahuoneet seinineen.

– Erityisluokista luopuminen valtaosassa kunnista on ollut iso virhe. En tarkoita mitään apuluokkien tai tarkkailuluokkien perustamista vaan yksinkertaisesti sitä, että tehdään opetuksesta taas mahdollista, Honkonen sanoo Taloussanomien haastattelussa.

Ilta-Sanomat on käsitellyt perusopetuksen ja koulujen ongelmia laajalti viime aikoina. Taloussanomat kertoi laskutaitojen romahduksesta ja konsulttikielen leviämisen vaaroista.

– Hyvä, että asiat sanotaan suoraan ja keskustellaan siitä, miten päin p:tä asiat ovat menneet viime vuosina.

– Peruskoulun idea on unohtunut. Sen tavoite on tuottaa jokaiselle ikäluokalle tietyt perustaidot ja -tiedot. Siellä toisella asteella näkyy nyt, että se jantteri, jonka pitäisi opiskella korjaamaan sähköautoja, ei osaa edes lukea kunnolla tai että kesätyöntekijät laskea vaihtorahaa.

Erityisluokkien palauttaminen merkitsisi inkluusiosta luopumista nykymuodossa. Inkluusio tarkoittaa yleistä tavoitetta laittaa kaikki tuen tarpeessa olevat samaan luokkaan.

– Meillä on yhteiskunnassa isoja ongelmia, ja kaikki ne näkyvät kouluissa.

Honkonen sanoo, että koulu on paikka, jonne kaikki saavat tulla. Vaikka olisi pulaa opetusresursseista tai levotonta ja turvatonta. Lastenpsykiatrian palveluissa asiakkaat jonottavat, päivityksen ovet voidaan laittaa kiinni, mutta koulut ovat auki.

– Inkluusion toteutus on epäonnistunut, kun siinä on samalla säästetty. Se ei vain toimi, jos ympäröivä todellisuus ei tue ideaa. Niin kauan kuin opettajilla ei ole riittäviä tukivälineitä, ammatillista tukea eikä erityispedagogista osaamista opetuksen eriyttämiseen. Myös inkluusioon liitetty kolmiportainen tukimalli on raskas ja teettää paljon lisätyötä.

– Yhteen oppilaaseen voi mennä koko tunti, ja muut joutuvat tekemään töitä itsenäisesti. Tämä on ihan yleistä Suomen kouluissa. Yksi historianopettaja kertoi, että opetuksesta ei tule mitään, koska hänellä saattaa olla kahdeksan erityisoppilasta 20 oppilaan ryhmässä.

Lue koko artikkeli Iltasanomien verkkosivuilta