Koululaisen mielenterveys

Mielenterveyshäiriöt

Lasten ja nuorten mielenterveys rakentuu perimän ja kasvuympäristön yhteisvaikutuksesta. Aivojen toimintapoikkeavuudet voivat ilmetä käytös- tai tunne-elämän häiriöinä. Vaikeat ja puutteelliset kasvuolosuhteet voivat myös johtaa kyseisiin häiriöihin. Noin joka viides lapsi on psyykkisen avun tai tuen tarpeessa.

Ahdistus

Ahdistushäiriöt ovat yleisimpiä lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmista. Ahdistus on sisäisen ristiriidan tuoma jännitystila, mikä kohtuullisessa määrin on normaali ilmiö. Mikäli ahdistus kasvaa sietämättömän suureksi, voi se johtaa erilaisten oireiden muodostukseen. Näistä yleisimpiä ovat erilaiset pelkotilat, unettomuus, keskittymisvaikeudet, paniikkihäiriöt tai sosiaalisten tilanteiden pelko.

Myös koulupelon, päänsäryn tai vatsakipujen taustalla voi olla tunne-elämän häiriöitä. Koululainen voi myös monin erilaisin häiritsevin oirein ilmaista pahaa oloaan. Pojilla yleistä on tappelu, tytöillä taas sanallinen kiusaaminen. Aikuisen jämäkkä puuttuminen ja rajojen asettaminen auttaa usein. Pelkkä rangaistus ilman tapahtumien ja tunteiden selvittelyä saattaa vaan pahentaa oireistoa.

Masennus

Masennus syntyy puolestaan silloin kun koululainen joutuu kestämään liian kauan sietämätöntä ahdistusta tai kiusaamista. Hänen henkiset voimavaransa kuluvat loppuun ja seuraa uupumus ja avuttomuuden tila – lamaantuminen. Masennus voi olla lievä, keskivaikea tai vaikea sen mukaan, kuinka paljon toimintakyky on heikentynyt.

Masentuneella on äärimmäisen kielteinen käsitys itsestään, usein häpeän ja syyllisyyden tunteita. Koululainen saattaa yrittää liiallisella koulusuorituksella ostaa itselleen aikuisten ja itsensä hyväksymistä. Nuori saattaa pahimmassa tapauksessa vetäytyä toverikontakteista ja harrasteista. Tällöin hän on ammattiavun tarpeessa. Suurinta osaa lasten ja nuorten masennuksista ei osata tunnistaa riittävän ajoissa ja nuoret jäävät usein vaille apua.

Miten auttaa koululaista

Vanhemman ja koululaisen kanssa toimivan aikuisen on tärkeä oppia lapsen eri tunnetilat. Luonnostaan lapsi ja nuori osaa viestittää, milloin hänellä on hyvä tai paha olo. Jos tunneilmaisu on tukahdutettu tai tunteita ei ole huomioitu, lakkaa lapsi tai nuori ilmaisemasta niitä, sulkeutuu ja kätkee tunteensa. Lopulta tilanne voi johtaa jopa tunnekylmyyteen, joka aiheuttaa kärsimystä muille.

Aikuisen on tärkeää käyttää omaa tunnettaan lapsen ja nuoren tunteiden tunnistamisessa. Vanhemman ja aikuisen on syytä kertoa sanoilla koettu tunnetila ja siten sanoittaa kokemukset. Kun lapsi ja nuori varmistuu siitä, että hänen hyvä ja paha mielensä sallitaan ja hän voi saada lohdutusta tai jakaa iloaan, kokee hän olevansa turvassa. Tämä on hyvän kasvun ja kehityksen edellytys.

Tunnetilojen tunnistaminen ja nimeäminen itsessä ja toisessa on toimivien sosiaalisten taitojen edellytys. Frieds-ohjelma auttaa lapsia ja nuoria tunnistamaan itsessään erilaiset tunnetilat, nimeämään niitä ja hyödyntämään taitojaan sosiaalisissa tilanteissa.

Ohessa olisi Timo Harakan juontama ohjelma ”Musta Laatikko” vuodelta 1999. Olin siinä mukana poikani Juhon kanssa keskustelemassa lapsen masennuksesta.