Koulunkäyntiavustajan opas

Tulosta tästä koulunkäyntiavustajan opas (pdf) JHL 2008 (Uudempaa ei ole tehty?)

KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAN TYÖ

Koulunkäyntiavustajan työ on asiakaslähtöistä auttamista, joka pohjautuu ihmisen kehityksen kokonaisvaltaiseen tuntemiseen ja oppimisen teoreettisten lainalaisuuksien hahmottamiseen. Työn tavoitteena on oppijan avustaminen ja tukeminen oppimisprosessin eri vaiheissa siten, että oppijan omatoimisuus ja itsenäisyys korostuvat. Koulunkäyntiavustajalta vaaditaan toiminnassaan eettistä vastuullisuutta, kasvatustietoisuutta, vuorovaikutustaitoja ja kykyä kohdata erilaisuutta Koulunkäyntiavustajat työskentelevät erityisluokissa, yleisopetuksen luokissa sekä ala- että yläasteella, ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa, päiväkodeissa ja koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Kesäisin koulunkäyntiavustajia on myös leikkipuistoissa ja leiritoiminnassa.

Työnkuva vaihtelee tilanteen, tarpeen ja työntekijän osaamisen sekä persoonan mukaan. Asiaan vaikuttaa merkittävästi opettajan ja koulunkäyntiavustajan keskinäinen suhde. Parhaimmillaan koulunkäyntiavustajan työ on hienoa yhteistyötä opettajan kanssa niin, että oppituntien suunnittelukin tehdään yhdessä. Joissakin luokissa koulunkäyntiavustaja toimii opettajan ohjeiden mukaisesti taustaihmisenä. Päävastuu opetustyöstä on opettajalla. Koulunkäyntiavustajan vastuu on erityisesti inhimillisellä puolella ja hänen tehtävänsä on tukea oppijan itsenäistymistä, maksimoida oppimiskykyä ja joissakin tapauksissa toimia luokassa järjestyksen pitäjänä. Koulunkäyntiavustajan vastuu on aikuisen vastuuta lapsista. Koulunkäyntiavustajan työ on yhteistyötä, jota tehdään opettajien lisäksi myös koulukuraattorien ja psykologien sekä perheiden kanssa.

Sisältö

» Koulunkäyntiavustajan työn perusta

» Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

» Oppilashuolto

» Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta

» Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseksi

» Laki Koulunkäyntiavustajan työsuhteen ehdoista

» Koulunkäyntiavustajan palkka

» Opettajan sijaisena toimiminen

» Työaika

» Koulunkäyntiavustajan nimike

» Tärkeää ajateltavaa

KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAN TYÖN PERUSTA

Perusopetuslain (628/1998) 31 §:n mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet. Opetushallitus antoi vuonna 2000 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden 1994 muutoksen yhteydessä ohjeen (Määräys 8/011/2000, 10.1.2000) erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laatimiseksi (PL 17 § 2. mom.).

HOJKS perustuu opetuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan. Määräykseen sisältyy kohta opetukseen osallistumisen edellyttämistä avustajapalveluista ja henkilöstön yhteistyöstä suunnitelmaa laadittaessa. Määräyksen mukaan erityistä tukea tarvitsevan oppilaan yksilölliset ominaisuudet, kehitystaso ja kouluyhteisöön sopeutuminen edellyttävät opetuksen ja tukipalveluiden suunnittelua, oppimisvaikeuksien diagnosointia, edistymisen seurantaa ja arviointia. Koulun tulee järjestää opetus ja opetukseen osallistumisen edellyttävät tukipalvelut siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuuden omien edellytystensä mukaisesti ja saa mahdollisuuden jatko-opintoihin. Opetus- ja tukipalveluiden tulee olla riittäviä ja oppijan yksilöllisten tarpeiden mukaisia.

HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS)

Peruskoululaissa korostetaan opetuksen suunnittelun tärkeyttä silloin, kun oppija tarvitsee erityistä tukea. Tavoitteena on opetuksen yksilöllistäminen. Tässä välineenä on HOJKS. Se on tehtävä jokaiselle erityisopetusta saavalle oppilaalle. HOJKS:n laadinta on miniammatillista yhteistyötä.

Siihen osallistuvat oppijan vanhemmat sekä kaikki oppijan kasvatuksesta, opetuksesta ja kuntoutuksesta vastaavat henkilöt. Koska koulunkäyntiavustaja ohjaa, avustaa ja tukee oppijaa jokapäiväisessä koulutyössä, on hänen mukanaolonsa suunnitelman laatimisessa tärkeä. Hän on oppijan kokonaistilanteen asiantuntija. Koulunkäyntiavustajalle HOJKS on myös oman työn seuranta- ja arviointiväline.

OPPILASHUOLTO

Oppilashuolto on koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävää toimintaa. Se kuvaa sitä toiminnan kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon oppimisen sekä terveen kasvun ja kehityksen edellytyksiä tukevat toimenpiteet kuten terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön edistäminen, oppilaiden iästä tai muista edellytyksistä johtuvien tarpeiden tunnistaminen, oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen ja yksilön oppimisen sekä kasvun ja kehityksen tukeminen vaikeuksissa.

Oppilashuollon tavoitteena on kehittää sellaista kouluyhteisön toimintakulttuuria, jossa sekä edistetään emotionaalista ja fyysistä turvallisuutta että kyetään toimimaan yhteisöä uhkaavissa ongelma- ja vaaratilanteissa. Oppilashuolto toteutetaan sekä koulun ja kodin yhteistyössä että moniammatillisessa yhteistyössä. Koulunkäyntiavustajilla tulisi olla edustajan oppilashuoltotyöryhmässä.

Koska oppilashuollon toteutusta ohjaa monen eri hallinnonalan lainsäädäntö, on tärkeää kyetä kouluyhteisössä koordinoimaan tätä työtä ohjaavat velvoitteet siten, että tavoitteet ja toimintatavat on kirjattu koulun keskeiseen opetusta ohjaavaan asiakirjaan, opetussuunnitelmaan.

Turvallisuuden lisäämiseksi lakeihin lisättiin mahdollisuus evätä opiskeluoikeus jäljellä olevan koulupäivän ajaksi, poistaa oppilas tarvittaessa fyysisiä keinoja käyttäen luokasta tai muusta opetustilasta sekä panna oppilaan erottamista koskeva päätös voimaan heti odottamatta päätöksen lainvoimaisuutta. Rehtorille ja opettajalle on lailla annettu oikeus laissa tarkemmin säädettyyn kurinpitovaltaan. Heillä on esimerkiksi mahdollisuus tietyin edellytyksin poistaa luokasta opetusta häiritsevä oppilas.

Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina. Laissa on annettu tämä oikeus vain rehtorille ja opettajalle. Muille koulun työntekijöille esimerkiksi koulunkäyntiavustajille ei tätä oikeutta ole annettu. Tämä merkitsee sitä, että he eivät saa käyttää rehtorille ja opettajille sallittuja voimakeinoja edes heidän käskystään.

KOULULAISTEN AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA

Lasten ja nuorten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva laki astui voimaan elokuun alussa 2004. Kunnille alettiin myöntää valtionosuutta toiminnan järjestämiseen. Useat kunnat ovat ottaneet haasteen vastaan ja osoittaneet tarpeelliset toimintaedellytykset aamu- ja iltapäivätoiminnalle. Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisoppilaille. Perusteissa korostetaan leikin, luovan toiminnan ja myönteisten elämysten merkitystä koululaiselle. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen hyvinvointia ja terveyttä.

Lapselle tarjotaan ennen ja jälkeen koulupäivän turvallinen ympäristö, jossa hän voi aikuisen ohjauksessa osallistua monipuoliseen ja virkistävään toimintaan. Toiminnan tulee tukea kodin ja koulun kasvatustyötä, lapsen tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä sekä eettistä kasvua. Sillä lisätään tasa-arvoa, edistetään osallisuutta ja ehkäistään syrjäytymistä. Toiminnan tulee tarjota mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen, esteettisiin kokemuksiin sekä liikkumiseen ja ulkoiluun. Tärkeää on myös oppilaan oma toiminta, rentoutuminen ja lepo. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut esimerkiksi eri järjestöiltä tai yhteisöiltä. Kunnilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota toimintaa.

Jos kunta järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa, sitä tulee tarjota 570 tuntia koulun työvuoden aikana. Toimintaa voidaan järjestää arkipäivisin yleensä klo 7-17 välisenä aikana. Osallistuminen on lapselle aina vapaaehtoista. Toiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa ohjaajana toimimaan on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto, opistoasteen tutkinto, ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot sekä ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto ja jolla on koulutuksen yhteydessä hankittu tai kokemuksella osoitettu taito toimia lapsiryhmänohjaajana tai opettajana.

31.7.2009 saakka aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajana voi toimia myös henkilö, jolla on koulutuksella tai kokemuksella hankittu riittävä taito toimia lapsiryhmän ohjaajana ja soveltuvuus tehtävään.

LAKI LASTEN KANSSA TYÖSKENTELEVIEN RIKOSTAUSTAN SELVITTÄMISEKSI 1.1.2003

Lain tarkoituksena on suojella alaikäisten eli alle 18-vuotiaiden henkilökohtaista koskemattomuutta ja edistää heidän henkilökohtaista turvallisuuttaan. Lain tavoitteena on vähentää lasten riskiä joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, väkivallan kohteeksi tai houkutelluksi huumausaineiden käyttöön. Laissa säädetään menettelystä, jolla lasten kanssa työskentelemään valittavien henkilöiden rikostausta voidaan selvittää. Rikostaustan selvittäminen koskee mm. päivähoidon kasvatus- ja opetushenkilöstöä sekä opetuspuolella esiopetuksen, peruskoulun ja lukion sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstöä.

Työnantaja pyytää henkilöä, jota ollaan ottamassa laissa tarkoitettuun työhön tai jolle ollaan palvelussuhteen aikana osoittamassa laissa tarkoitettuja tehtäviä, toimittamaan itseään koskevan rikosrekisteriotteen nähtäväksi ennen työsopimuksen tekemistä tai tehtävien antamista. Rikosrekisteriotteen tilaa työnhakija itse oikeusrekisterikeskukselta. Työnantajalla ei ole oikeutta tilata rikosrekisteriotetta.

LAKI KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAN TYÖSUHTEEN EHDOISTA

Työsuhteen ehdot määräytyvät lakien, työehtosopimuksen ja henkilökohtaisen työsopimuksen perusteella. Lisäksi työsuhteen ehdoista on saatettu sopia paikallisilla sopimuksilla työehtosopimuksen sallimissa rajoissa. Myös työnantaja on saattanut antaa työsuhteen ehtoihin liittyviä määräyksiä. Työsopimuksella ja työnantajan määräyksillä ei voida alittaa työehtosopimuksen eikä lakien määräyksiä. Keskeisimpiä työsuhteissa noudatettavia lakeja ovat työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Lait tulevat noudatettaviksi niiltä osin kuin jostain asiasta ei ole sovittu työehtosopimuksella.

Työsuhteet toistaiseksi voimassa oleviksi

Työsopimuslain (2001 1 luku 3 §) perusteella koulunkäyntiavustajien työsopimukset on tehtävä toistaiseksi voimassa oleviksi. Pääsääntö on, että jos työvoiman tarve on pysyvä, on työ teetettävä toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Määräaikainen sopimus on tehtävissä vain, jos siihen on perusteltu syy. Määräaikaisten sopimusten toistuva käyttö ilman perusteltua syytä on kielletty.

Jatkuvissa sijaisuusketjuissa olevien työntekijöiden työsuhde on monissa tapauksissa vakinaistettava. Työntekijän aloitteesta voidaan työsopimus edelleen tehdä määräaikaiseksi. Koulunkäyntiavustajille ei voida tehdä määräaikaisia työsopimuksia sillä perusteella, että kunnalla ei ole tarjota heille töitä koulujen kesäloma-aikoina. Suurin osa koulunkäyntiavustajien työsuhteista on toistaiseksi voimaassa olevia. Perusteltu määräaikaisuus tarkoittaa esimerkiksi sijaisuutta. Jos työsuhteesi on perusteettomasti määräaikainen ota yhteyttä paikalliseen luottamusmieheen. Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, kun työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Lomautuksesta ei voida sopia työsopimusta solmittaessa.

Työttömyyspäiväraha edellyttää lomautusmenettelyä

Kunnallinen työmarkkinalaitos myöntää, että koulujen työntekijät pitää palkata toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin, vaikka työtä ei välttämättä olisikaan ympärivuotisesti. Sen mielestä työsopimukseen voidaan kuitenkin ottaa ehto, jonka mukaan työnteko ja palkan maksu voidaan keskeyttää esimerkiksi kesän ajaksi. KTV riitautti työtuomioistuimeen tällaisen mallin ja katsoi kyseessä olevan työsopimuslaissa kielletty säännönmukaisesta lomauttamisesta sopiminen.

Työtuomioistuin ratkaisi tuomiossaan (15.8.2003 Nro 52) riidan kuitenkin työnantajan kannan mukaisesti. Tuomion johdosta koulunkäyntiavustajien työsopimuksiin on mahdollista ottaa ehto, jonka perusteella työnteko ja palkanmaksu keskeytetään esimerkiksi koulujen kesälomien ajaksi. Työnantaja ei voi kuitenkaan yksipuolisesti ottaa ehtoa sellaisiin koulunkäyntiavustajien työsopimuksiin joissa tästä ei ole alun perin sovittu.

Työtuomioistuimen tuomion mukaan kyse on osa-aikaisista työsopimuksista. Tällöin työntekijä tulee työsopimuslaissa annettujen erityisten suojasäännösten piiriin. Tällainen säännös on mm. TSL 2 luvun 5 §. Sen mukaan työnantajan on tarvitessaan lisää työntekijöitä osa-aikaisille sopiviin tehtäviin tarjottava näitä töitä ensimmäiseksi osa-aikaisille työntekijöilleen. Jos työn vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, on työntekijälle tällainen koulutus annettava.

Työehtosopimuksista

Työehtosopimuksilla määrätään työsuhteen ehdoista kuten palkasta, työajoista, vuosilomista ja muista vapaista. Nämä ehdot poikkeavat toisistaan eri sopimuksissa. Se, mitä työehtosopimusta työpaikalla noudatetaan, riippuu työnantajasta ja työnantajan järjestäytymisestä. Työntekijän on tiedettävä, minkä työehtosopimuksen mukaan hänen työehtonsa määräytyvät. Ellei noudatettavaa työehtosopimusta ole mainittu työsopimuksessa, selviää asia parhaiten ottamalla yhteyttä esimieheen tai luottamusmieheen. Työnantajan on pidettävä keskeinen työlainsäädäntö ja työpaikalla noudatettava työehtosopimus sopivassa paikassa työntekijöiden nähtävillä.

Työehtosopimukset löytyvät myös internetistä. Kunnissa ja kuntayhtymissä noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Yksityisellä sosiaalialalla on yleissitova Yksityisen sosiaalialan palveluyksiköitä koskeva työehtosopimus. Yksityisellä opetusalalla on kaksi yleissitovaa työehtosopimusta: Yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus ja Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimus. Osa alan yksityisistä työnantajista on järjestäytynyt Palvelulaitosten työnantajayhdistykseen (PTY). Tällöin tulee noudatettavaksi Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus tai Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen opetusalan työehtosopimus. Saat lisätietoa näistä ja muista työsuhteesi ehdoista työpaikkasi tai yhdistyksesi luottamusmieheltä ja liiton aluetoimistoista. Lisätietoja löydät myös liiton kotisivuilta www.ktv.fi.

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)

Suurin osa koulunkäyntiavustajista on kuntien palveluksessa. Siksi tässä oppaassa työsuhteen ehtoja käsitellään Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen pohjalta.

Palkkarakenne

Kunta-alan kuukausipalkat muodostuvat kolmesta palkanosasta; tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkasta ja tulospalkkiosta.

Tulospalkkio on ryhmän palkitsemisen väline. Tulospalkkiona voidaan maksaa tulosyksikön henkilöstölle osa hyödystä, jonka kunta on saanut tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden ylittämisestä. Tämä palkanosa on valitettavasti hyvin vähän käytetty aloilla, joilla tuloksellisuusmittareiden rakentaminen sinne on vaikeaa.

Henkilökohtainen palkanosa perustuu työkokemukseen sekä henkilökohtaiseen osaamiseen ja työn tuloksiin.

Tehtäväkohtainen palkanosa on palkanosista suurin ja perustuu työn sisältöön. Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat on määritelty Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteissä (1-7). Työn vaativuuden arvioinnin perusteella tehtäväkohtaista palkkaa voidaan korottaa vähimmäispalkkaa korkeammalle. Työnantajan on peruspalkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Näiden lisäksi tulevat erilaiset lisät ja mm. työaikakorvaukset.

KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAN PALKKA

Koulunkäyntiavustajan palkka

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on koulunkäyntiavustajille sekä aamu- ja iltapäiväkerhon ohjaajille oma hinnoittelukohta. Siinä määritellään peruspalkka, jota on vähintään maksettava kun tehdään täyttä työaikaa.

Hinnoittelukohdan mukainen vähimmäisperuspalkka on:

• 1.3.2008 1578,84 euroa
• 1.9.2008 1616,73 euroa
• 1.9.2009 1655,53 euroa

Pätevyysvaatimuksena hinnoittelukohdassa on ammatillinen perustutkinto tai alan aikaisempi kouluasteinen ammattitutkinto taikka ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto. Peruspalkat ovat vähimmäistasoja, joiden tulee kohota työntekijän tehtävien vaativuutta vastaavasti.

Työn vaativuuden arviointi

Työn vaativuuden arvioinnissa arvioidaan työtä, ei sen tekijää. Tavoitteena on lisätä palkan kannustavaa ja motivoivaa vaikutusta työntekijään. Työn vaativuuden arviointi on menetelmä, jolla voidaan vertailla eri töiden sisältöjen vaativuutta. Sitä käytetään palkkajärjestelmien kehittämistyössä palkan uudelleen määrittämisen keinona. Arviointijärjestelmä antaa myös mahdollisuuden tarkastella työn sisältöä sen kehittämisen näkökulmasta. Siten se tukee johtamistyötä ja työyhteisöjen kehittämistä. Työn ja palkan välistä suhdetta pyritään korjaamaan oikeudenmukaisemmaksi arvioimalla työn vaativuus suhteessa toisiin organisaation tehtäviin. Järjestelmien kehittymiseen ja käyttöönottoon ovat vaikuttaneet vaatimukset työelämän tasa-arvoistamisesta.

OPETTAJAN SIJAISENA TOIMIMINEN

Opettajan sijaisena toimiminen

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tulkinnan ja opettajien kelpoisuusasetuksen (986/1998) mukaan luokanopetuksen opettajalla tulee olla luokanopettajan kelpoisuus (4 §) ja erityisopetuksen opettajalla erityisopettajan kelpoisuus (8 §). Mutta väliaikaisesti opetusta antamaan voidaan määrätä henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito (23 §).

Koulunkäyntiavustaja voi toimia opettajan sijaisena vain siten, että hänet määrätään opettajan sijaiseksi ja hänelle myönnetään samaksi ajaksi palkaton työloma koulunkäyntiavustajan tehtävästä. Määräyksen sijaiseksi antaa kunnassa yleensä rehtori. Määräys pitää olla jokaisesta tunnista sen takia, että perusopetusasetuksen 1 §:n mukaan perusopetus on aina opettajan antamaa opetusta. Kun koulunkäyntiavustaja toimii luokanopettajan tai erityisluokanopettajan sijaisena, hänen palkkauksensa määräytyy kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) liitteen 1 määräysten mukaan. OVETS on saatavissa koululta, esimerkiksi rehtorilta.

Sijaisuuden kestäessä enintään viisi koulun työpäivää, sijaiselle maksetaan palkka pidettyjen oppituntien mukaan. Sijaisuuteen kuuluu myös tunnin valmistelu ja jälkityöt sekä välituntivalvonta silloin, kun sijaistettavalle opettajalle on määrätty välituntivalvonta oppituntia seuraavalle välitunnille.

Työaika

Koulunkäyntiavustajaan noudatetaan pääsääntöisesti yleistyöaikaa. Työaikalaissa säädetyissä laitoksissa/työtehtävissä noudatetaan jaksotyöaikaa. Kun työ tehdään työnantajan aloitteesta, työnantaja on velvollinen noudattamaan työaikamääräyksiä siitä riippumatta tehdäänkö työ tavanomaisella työpaikalla, esimerkiksi koululla tai päiväkodissa tai tilapäisellä työpaikalla, esimerkiksi leirikoululla tai luokkaretkellä. Kun koulunkäyntiavustaja joutuu työnantajan aloitteesta työhön leirikoululle, luokkaretkelle tai muuhun vastaavaan tilanteeseen, on työnantajan ja työntekijän syytä selvittää ennakkoon oikeutensa ja velvollisuutensa. Tällaisia velvoittavia asioita ovat esimerkiksi työaikaan ja sen korvaamiseen kohdistuvat määräykset.

Yleistyöaikaa noudatetaan esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa. Säännöllinen työaika täyttä työaikaa tekevällä on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Tasoittumisajanjakso on enintään 6 viikkoa.

Jaksotyöaikaa voidaan soveltaa vain laitoksessa, esimerkiksi sairaalassa tai erityishuoltopiirissä, ympäri vuorokauden toimivassa lasten päiväkodissa tai ympäri vuorokauden toimivassa ryhmäperhepäiväkodissa. Säännöllinen työaika täydellä jaksolla on viikkojen määrä x 38 tuntia 15 minuuttia. Yleisimmin ovat käytössä 3 viikon jakso 114 tuntia 45 min. ja 6 viikon jakso 229 tuntia 30 min. Jos jakso keskeytyy esim. sairasloman, vuosiloman tai työloman vuoksi työehtosopimuksessa on erilliset määräykset tällaisten keskeytyneiden jaksojen työajasta.

Arkipyhät lyhentävät työaikaa sekä yleis- että jaksotyöajassa täyttä työaikaa tekevällä 7 tuntia 39 minuuttia kutakin arkipyhää kohden. Arkipyhiä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä.

Tasoittumisjakso on enintään 6 viikkoa. Pidempää jaksoa voi käyttää vain paikallisesti sopien. Mikäli tarvetta paikallisen sopimuksen tekemiseen ilmenee, on viisainta ottaa yhteyttä KTV:n paikallisen yhdistyksen pääluottamusmieheen.

Työvuoroluettelo

Työnantaja on velvollinen ennalta vahvistamaan työvuoroluettelon ajanjaksolle, jonka kuluessa työaika tasoittuu työehtosopimuksen mukaiseksi tai osa-aikatyöntekijän työsopimuksen mukaiseksi työajaksi. Työvuoroluettelo on vahvistettava myös sille ajalle kun ollaan esim. leirillä tai retkellä. Työvuoroluettelosta on käytävä ilmi päivittäisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisena työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen jakson alkamista. Tämän jälkeen sitä saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun luettelon työtuntien alittuminen ei sinänsä ole tarkoitettu perusteltu syy. Jos työntekijä pakottavan esteen vuoksi ei voi saapua vuorollaan työhön, hänen on mahdollisimman pian ilmoitettava esteestä esimiehelleen.

Lepoajat

Pääsääntöisesti työntekijän säännöllinen työaika sijoitetaan 5 työpäivälle viikossa. Työvuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle pyritään antamaan kaksi peräkkäistä vapaapäivää viikon aikana.

Viikoittainen vapaa-aika

Työntekijän on pääsääntöisesti saatava kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika. Se on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Kaikissa tapauksissa vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Ruokailutauko

Jos työaika on yli 6 tuntia päivässä, työntekijälle on annettava vähintään ½ tunnin ruokailutauko. Tauko tulee sijoittaa noin työvuoron puoliväliin ja sen aikana työntekijä saa poistua työpaikalta. Taukoa ei lueta työaikaan kuuluvaksi. Jos työntekijälle ei esim. oppijan jatkuvan avuntarpeen vuoksi voida järjestää taukoa, hänellä on oikeus ruokailla työn lomassa. Tauko luetaan työajaksi, eikä työntekijä saa poistua työpaikalta. Ruokailuun saa tällöin käyttää 15 – 20 min.

Jaksotyötä tekeville hoito- ja huoltolaitoksissa, on annettava työntekijän niin halutessa tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työpaikalla tai laitoksen ruokalassa. Järjestelystä ei saa aiheutua häiriötä työn kululle. Poissaolo työstä voi kestää enintään 15 – 20 min.

Kahvitauko

Työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen kahvitauko, joka luetaan työaikaan. Työntekijä ei saa poistua työpaikalta eikä taukoa ei saa sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun.

TYÖAIKAKORVAUKSET

Sunnuntaityökorvaus maksetaan sunnuntaina ja arkipyhinä sekä lauantaina ja juhlapäivien aattona klo 18-24 tehdystä työstä. Sunnuntaityökorvauksena maksetaan varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työtunnilta tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Lauantaityökorvaus maksetaan arkilauantaina kello 6-18 tehdystä työstä. Rahakorvaus on 20% tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika (12 minuuttia/ tunti).

Aattokorvaus maksetaan pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi, kuin sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona kello 00.00 – 18.00 tehdyiltä työtunneilta. Aattokorvaus on varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Iltatyötä on kello 18.00 – 22.00 tehty työ. Siitä maksetaan rahakorvauksena 15% tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika (9 minuuttia/tunti).

Yötyötä on kello 22.00 – 07.00 tehty työ. Siitä maksetaan rahakorvauksena 30% tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika (18 minuuttia/tunti). Jaksotyössä rahakorvaus on 40% tuntipalkasta tai vastaava vapaa-aika (24 minuuttia/tunti).

Ylityö on työnantajan aloitteesta tehtyä työtä, joka ylittää säännöllisen työajan. Se korvataan joko maksamalla 50 %:lla tai 100 %:lla korotettu tuntipalkka tai antamalla vastaavalla tavalla korotettu vapaa-aika.

Lisätyö on työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä. Lisätyö korvataan joko maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vastaava vapaa-aika.

Esimerkkejä säännöllisen työajan ylittämisestä ja sen korvaamisesta

Muutokset työaikoihin voivat johtua työnantajan aloitteesta esimerkiksi vanhempainillasta, leirikoululla tapahtuneista työajan muutoksista jne.

Esim. 1.

Työntekijän työsopimukseen perustuva työaika on 6 tuntia/työpäivä ja 30 tuntia viikkossa (osa-aikatyö). Hän joutuu tekemään maanantaina 8-tuntisen ja tiistaina 10-tuntisen työpäivän, jolloin viikon työajaksi tulee 36 tuntia. Maanantaille tehty lisäys on lisätyötä josta hänelle suoritetaan lisätyökorvaus kahdelta tunnilta. Tiistain neljän tunnin lisäyksestä kaksi ensimmäistä tuntia ovat lisätyötä ja kaksi seuraavaa tuntia ovat vuorokautista ylityötä. Vuorokautinen ylityökorvaus tulee suorittaa siitä huolimatta, että viikkotyöaika jää alle 38 tunnin 15 minuutin.

Esim. 2.

Työntekijä tekee työsopimukseensa perustuen täyttä työaikaa 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Hän joutuu tekemään keskiviikkona 10 tuntia, jolloin viikon työajaksi tulee 40 tuntia 15 minuuttia. Tämä lisäys on vuorokautista ylityötä josta hänelle suoritetaan ylityökorvaus kahdelta tunnilta.

Esim. 3.

Työntekijän työsopimukseen perustuva työaika on 6 tuntia/työpäivä ja 30 tuntia viikossa (osa-aikatyö). Leirikoulun ajaksi hänen työaikansa sovitaan muutettavaksi siten, että viikkotyöaika on 38 tuntia 15 minuuttia yhden työviikon ajan. Maanantaina hän tekee 9 tuntia, tiistaina 8 tuntia, keskiviikkona 7 tuntia 15 minuuttia, torstaina 7 tuntia ja perjantaina 7 tuntia. Kun vuorokautinen tai viikoittainen ylityöraja ei ylittynyt, työajan lisäys on lisätyötä. Lisätyökorvaus suoritetaan 8 tunnilta 15 minuutilta.

Vuosiloma ja lomaraha

Vuosilomaa kertyy sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja jonka aikana yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt vähintään 16 kalenteripäivää. Vuosilomaa kertyy myös silloin, kun henkilö on palkallisella sairauslomalla, vuosilomalla sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalla. Vuosilomaa kertyy lisäksi 30 kalenteripäivältä lomautuksen, opintovapaan, työn edellyttämän koulutusvapaan sekä muun palkattoman vapaan ajalta.

Lomarahaa työntekijä ansaitsee jokaiselta vuosilomaan oikeuttavalta kalenterikuukaudelta.

Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.

Loman määräytymisvuosi on ajanjakso 1.4. – 31.3.

Lomakausi ajanjakso 2.5.- 30.9.

KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAN NIMIKE

Koulunkäyntiavustajan nimike

KTV on yrittänyt tarmokkaasti muuttaa koulunkäyntiavustajan tutkintonimikettä koulunkäynnin ohjaajan nimikkeeksi. Esitystä ei ole vielä saatu hyväksytyksi mm. sen vuoksi, että eräät muut ammattiliitot ovat vastustaneet sitä. Työtä kuitenkin jatketaan edelleen. KTV:n mielestä nimikemuutos selkeyttäisi ammattilaisten asemaa päiväkodeissa, kouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Koulunkäynnin ohjaus kuvaa paremmin työn sisältöä kuin avustaminen. Eräät valveutuneet kunnat eri puolilla Suomea ovat jo ottaneet ohjaaja-nimikkeen käyttöön. Koulunkäyntiavustajien vakansseja kannattaa kuntakohtaisesti esittää muutettavaksi koulunkäyntiohjaajan vakansseiksi.

Työsuhteeseen liittyvissä epäselvyyksissä toimi näin

1. Työnantajan on huolehdittava siitä, että jokaisella työpaikalla työntekijöiden saatavilla on voimassa oleva työehtosopimus. Kaikilla työntekijöillä on oikeus saada se käyttöönsä tarkistaakseen työsuhteensa ehtoja. Selvitä mistä oman työyhteisösi työehtosopimus löytyy?

2. Jos sinulla on kysyttävää työtäsi tai työolojasi koskevassa asiassa, ota ensiksi yhteys esimieheesi.

3. Jos esimiehesi ei voi auttaa tai teillä on erilaiset näkemykset asiasta ja haluat tietää työehtosopimuksen tulkinnasta, käänny luottamusmiehesi puoleen.

4. Jos kyseessä on työsuojeluasia eli työympäristöä koskeva fyysinen tai henkinen ongelma, ota yhteys työsuojeluvaltuutettuusi.

5. Jos kyseessä on paikallisneuvotteluasia eli työ- tai virkaehtosopimuksen tulkintaa koskeva riita-asia, käänny luottamusmiehesi tai pääluottamusmiehesi puoleen.

6. Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä tai sinulla ei ole hänen yhteystietojaan, ota yhteys KTV:n aluetoimistoon.

7. Luottamusmiehesi ja yhdistyksesi muut toimihenkilöt sekä työntekijät saavat tarvitessaan apua ja tukea aluetoimistoista ja liiton keskustoimistosta.

TÄRKEÄÄ AJATELTAVAA

1. Tee itsellesi selväksi, miksi lapsi on tavallisella luokalla

Erilainen oppija on tavallisella luokalla, koska erityisoppilaaksi tunnistetun lapsen kasvaminen yhdessä muiden kanssa antaa kaikille mahdollisuuden oppia taitoja, arvoja ja asenteita, jotka edistävät erilaisten ihmisten yhteenkuuluvuutta. Erilainen oppija saa mahdollisuuden kokea olevansa normaaliyhteisön arvostettu jäsen. Hänelle avautuvat tavallisen yhteiskunnan mahdollisuudet erilaisiin kokemuksiin ja ihmissuhteisiin.

2. Selvitä, miksi itse olet luokassa

Koulunkäyntiavustajan tehtävänä on tukea erilaisen oppijan kuulumista luokkaan ja hänen oppimistaan siellä. Tavoitteena on myös tukea luonnollisten tukimuotojen kehittymistä siten, että ulkopuolisen avustajan käyttötarve vähenee ja mahdollisesti loppuu kokonaan. Luonnolliset tukimuodot koululuokassa tarkoittavat sitä, että luokan muut oppilaat osallistuvat erilaisen oppijan avustamiseen osana normaalia koulupäivää.

3. Tue erilaista oppijaa aktiiviseen osallistumiseen

Tehtävien mukauttamisen avulla jokainen oppija voi taitojensa rajoissa olla aktiivisesti mukana toiminnassa. Erityisesti yhteistoiminnallisen oppimisen soveltaminen antaa mahdollisuuksia yksilöidä toimintaa niin, että jokainen oppija voi sekä osallistua yhteiseen toimintaan että työskennellä omien taitojensa rajoissa.

4. Toimi yhdessä erilaisen oppijan kanssa, älä hänen puolestaan

Työskentele niin, että autat erilaista oppijaa vain tarvittavan määrän ja rohkaiset ja tuet häntä jatkuvasti mahdollisimman itsenäiseen suoritukseen. Tämä erityisen vaikea tehtävä voi vaatia sitä, että tehtävää esimerkiksi mukautetaan niin, että erilainen oppija voi osallistua sen toteuttamiseen. Etenkin vammaisen oppijan ohjauksessa ajaudutaan helposti siihen, että asiat tehdään kokonaan hänen puolesta. Näin hän jää vaille sekä oppimiskokemuksia että osallistumisen tunnetta. Koulunkäyntiavustajan antama malli leviää helposti myös muihin lapsiin. Siksi koulunkäyntiavustajan on tärkeää tutustua osittaisen osallistumisen menetelmään. (Lehtinen& Pirttimaa, 1993).

5. Ota erilainen oppija mukaan keskusteluun, älä puhu hänen päänsä yli

Käännä mahdollisuuksien mukaan erilaista oppijaa koskeva kysymys hänen itsensä vastattavaksi. Ota hänet mukaan keskusteluun ja kiinnitä häneen huomiota. Älä puhu erilaisesta oppijasta hänen läsnä ollessaan ikään kuin hän ei olisikaan paikalla. Se on loukkaavaa ja vaikeavammaisetkin oppijat ymmärtävät usein enemmän kuin luullaan.

6. Kohtele erilaista oppijaa hänen todellisen ikänsä mukaisesti

Suhtaudu erilaiseen oppijaan päivittäisessä vuorovaikutuksessa hänen ikänsä mukaisesti. Vertailukohdan iänmukaisesta toiminnasta saa havainnoimalla luokan muita oppilaita. Erilaiselle oppijalle ei sallita suurempia vapauksia käyttäytymisen suhteen kuin muillekaan samanikäisille lapsille. Jos juokseminen koulun käytävissä on muilta kielletty, sen tulee olla kiellettyä myös erilaiselta oppijalta. Puhu hänelle samalla tavalla, kuin muille oppilaille puhutaan. Kouluaineissa iänmukaisuus liittyy oppimateriaaleihin ja toiminnan sisältöihin. Esimerkiksi pikkulasten lelujen käyttö käden toimintojen harjoituksiin ei ole luontevaa koululuokassa.

7. Tarjoa sopivia käytösmalleja luokkatovereille ja opettajille

Tapa, jolla koulunkäyntiavustaja suhtautuu erilaiseen oppijaan, vaikuttaa mallina sekä opettajiin että oppilaisiin. Hän näyttää, miten erilaisen oppijan kanssa pääsee vuorovaikutukseen ja miten hänen kanssa voi puhua ja toimia. Koulunkäyntiavustaja voi olla muille mallina erilaisen oppijan itsenäisyyttä korostavasta ja kunnioittavasta suhtautumisesta sekä siitä miten mahdolliseen häiriökäyttäytymiseen tulee suhtautua.

8. Noudata sääntöjä

Koulunkäyntiavustajan tulee tuntea koulun ja luokan säännöt ja noudattaa niitä aivan kuten muidenkin. Oppitunnille on tultava ajallaan eikä myöhästymistä pidä perustella esimerkiksi sillä, että erilainen oppija riisuu ulkovaatteensa muita hitaammin. Yhteisten sääntöjen noudattaminen luo pohjaa erilaisen oppijan kuulumiselle samaan joukkoon muiden kanssa.

9. Työskentele kaikkien oppilaiden kanssa

Henkilökohtaisena avustajana uhkaat koko ajan eristää erilaisen oppijan muista luokan lapsista. Tämän välttämiseksi sinun tulee työskennellä myös muiden lasten kanssa. Voit myös ohjata erilaista oppijaa esimerkiksi lapsiryhmässä. Opettajan apuna voit toimia ajoittain koko muun luokan kanssa ja vapauttaa näin luokanopettajan yksilöllisempään työskentelyyn. Vaikka koulunkäyntiavustaja onkin nimetty tietylle oppijalle, hänen ei tarvitse rajoittua koko ajaksi tämän viereen. On sitä parempi, mitä enemmän pystyt siirtämään ohjaustehtävääsi luokan muille lapsille.

10. Ota huomioon erilaisen oppijan häiriökäyttäytymisen vaikutukset muihin

Pane merkille, milloin erilaisen oppijan käyttäytyminen häiritsee opettajaa tai luokkatovereita. Keskeytä tarpeen mukaan tällainen käyttäytyminen. Selitä muille, mistä käyttäytyminen mahdollisesti johtuu (esim. lapsi ääntelee, koska hän on ikävystynyt). Kun muut lapset saavat selityksen käyttäytymiselle, he suhtautuvat asiaan ymmärtävämmin. (Vandercookin ja Yorkin, 1990 tekstiä mukaillen)