(5.3.2015) Professori ruoskii koulumaailmaa: Opettajat yrittävät minimoida omia töitään

Professori väittää, että opettajilla on oma lehmä ojassa, kun he vaativat pienempiä luokkakokoja.

Opettajilla on vain oma lehmä ojassa, kun he vaativat ryhmäkokojen pienentämistä.

Näin sanoo Jyväskylän erityispedagogiikan professori Timo Saloviita.

– Opettajat toimivat byrokraatteina ja minimoivat omia töitään siinä samalla.

Saloviita kirjoitti keskiviikkona Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla, miten opettajat ovat onnistuneet lobbaamaan hyvin ajatuksiaan.

Päättäjät hokevat, miten ryhmäkokoja pitää pienentää. Isot ryhmät haittaavat oppimista. Saloviita muistuttaa, ettei Suomessa ole isoja luokkia. Keskivertoluokassa on alle 20 oppilasta.

– Tutkimuksissa ei ole todettu, että pieni ryhmäkoko edistäisi ratkaisevasti oppimista.

Saloviidan mielestä kouluissa on liikaa avustajia ja erityisluokkia.

Kouluille on tyypillistä siirtää villit ja hankalat tapaukset erityisluokille.

– Erityisluokalle siirtämisen pitäisi olla poikkeustapaus, mutta meillä on maailman korkeimmat luvut.

Oppilaista kuusi prosenttia siirretään erityisluokalle.

Opettajien etujärjestö OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen ihmettelee professorin väitteitä.

Väite 1: Ryhmäkoolla ei vaikutusta

Professori Timo Saloviita sanoo, että tosiasiassa pienillä ryhmäkoolla on vähäinen vaikutus oppimiseen. Tästä on tuhansittain tutkimuksia.

– On huomattu, että hyvät opettajat pystyvät opettamaan niin isoja kuin pieniä luokkia. Jos opetustaidot ovat heikommat, isossa luokassa voi tulla ongelmia.

On myös huomattu, että vaikka luokkakokoja pienennetään, opettajat eivät muuta opetustyyliään. He opettavat samalla tavalla isoja ja pieniä luokkia.

Kehittämispäällikkö Nina Lahtinen ihmettelee, miksi professori kertoo vain osan totuutta tutkimustuloksista.

Hänen mukaansa uusimmat tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että pienessä ryhmässä oppiminen on tehokkainta.

Lahtinen lisää, ettei koulussa voida palata 1960–70-luvuille, jolloin luokassa saattoi olla 40 oppilasta.

– Ei voida palata samoihin opetusmenetelmiin eikä yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Ajat ovat muuttuneet.

Väite 2: Kouluavustajat opettavat

Professori Timo Saloviidan mielestä kouluavustajia on liikaa. Heistä on tullut opettajia, vaikka pätevyys ja soveltuvuus puuttuvat. Britanniassa havaittiin, että kouluavustajien käyttö heikensi opetusta.

– Jos luokassa oli avustaja, opettaja jätti heikommat oppilaat kouluavustajien vastuulle.

Kehittämispäällikkö Nina Lahtinen on samaa mieltä Saloviidan kanssa siinä, että avustajien määrä on kasvanut reippaasti koulussa ennen resurssileikkauksia.

– Avustajien käyttö on seurausta siitä, että on säästetty erityisopetuksesta.

Väite 3: Oppilaita erityisluokalle

Professori Timo Saloviidan mielestä oppilaita siirretään liikaa erityisluokille. Vaikka erityisluokka on pieni ja opetus ammattitaitoista, oppimistulokset jäävät heikoksi.

Saloviita sanoo, että tavoitetaso tahtoo romahtaa. Opettaja ei yritä opettaa edes lukutaitoa.

– Opettaja ikään kuin heittää kirveen kaivoon ja ajattelee, että et sinä kuitenkaan mitään opi.

Saloviita lopettaisi erityisopettajien yksityisvastaanotot.

– Varmasti on mukava olla vain muutaman oppilaan kanssa. On kuitenkin saatu hyviä tuloksia siitä, että luokanopettaja ja erityisopettaja pitävät yhdessä tuntia.

Kehittämispäällikkö Nina Lahtinen muistuttaa, etteivät opettajat päätä oppilaiden siirtämisestä erityisluokalle, vaan esimerkiksi rehtorit tai jopa lautakunta.

Lahtisen mukaan monet asiat vaikuttavat erityisluokkiin siirtämisessä. Yhteistä kaikille on se, ettei oppilaan opetusta voida järjestää muutoin.

– Tässä on suuria kuntakohtaisia eroja, mikä kertoo siitä, että raha ratkaisee.

Heidi Vaalisto / Iltasanomat