
(2.8.2016) Kovaa kritiikkiä ajattelulle koululakkautusten takana
Opetustoimen ylitarkastajan mielestä kouluja lakkautetaan tietämättä sen tarkemmin päätösten todellisia taloudellisia vaikutuksia.
Peruskoulujen lakkautusaalto ei ole tuonut toivottuja säästöjä, väittää opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta.
Tilastokeskuksen mukaan perusopetuksen käyttömenot ovat kasvaneet nopeammin kuin lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen. 20 vuodessa oppilaskohtaista kasvua on tullut menoihin jopa 113 prosenttia. Lehtolan mielestä tämä osoittaa sen, että Suomessa ei hallita koulutalouden syy-seuraussuhteita.
– Ei ole saatavilla sellaista tutkimusta, jossa olisi selvitetty, miten koulutuksen talouden syy-seuraussuhteet ovat menneet, Lehtola penää.
Soittokierros opetusministeriöön, Valtion taloudelliseen tutkimukseen ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun paljastaa, että ylitarkastajan keskustelunavaukselle on aihetta: koulujen lakkauttamisia ei ole tutkittu laajasti talouden näkökulmasta. Sen sijaan kysymystä on tarkasteltu muun muassa koulumenestyksen näkökulmasta – sen perusteella lakkautettavasta koulusta toiseen vaihtaneet oppilaat eivät ole menestyneet muita huonommin.
Kunnissa koululakkautusten vaikutukset talouteen on arvioitu etukäteen, mutta Lehtola pitää sitäkin puutteellisena. Hänen mielestään kouluja lakkauttavat kunnat tarkastelevat vaikutuksia ”pää pensaassa”, heijastusvaikutuksia huomioimatta. Sellaisia ovat muun muassa oppilashuollon kustannusten kasvu.
Lehtolan mielestä koulujen lakkauttaminen on ollut oppilasmäärän vähenemiseen nähden ylimitoitettua. Esimerkiksi Itä-Suomesta on lakkautettu pelkästään viiden vuoden aikana 52 alakoulua. Koulumatkat ovat pidentyneet, mikä taasen stressaa ylitarkastajan mukaan monia oppilaita, jotka yrittävät sopeutua pitkän matkan päässä olevaan oppilasyhteisöön.
– Meillä on vuosi väännetty siitä, että voiko aikuisen työpäivään laittaa kuusi minuuttia lisää. Samaan aikaan tehdään päätöksiä, joilla lasten työpäivään tulee kaksi tuntia lisää noin vain.
Yhdeksi lääkkeeksi koulujen lakkautusaaltoon Lehtola tarjoaisi valtion maksaman niin sanotun pienkoululisän palauttamista. Se oli maaseutujen kouluille korvamerkitty valtionosuus, joka lakkautettiin vuonna 2006, ja jota on ajoittain vaadittu muutenkin palautettavaksi.
– YLE / Veli-Pekka Hämäläinen
pirjo pk
1.3.2017 at 13:41
Koulujen hallintoa ja taloutta pitää valvoa jotta
kojlu ei voi saada valtionapua valehtele.alla
kuten
Pudasjärven Iinatin valekansakoulj
alusta loppuun vilunkia ja väkivaltaa