Olet tässä:  / Koulujen lakkautus / Koulukiusaaminen / Peruskoulu / Uutiset 2016 / (2.8.2016) Kovaa kritiikkiä ajattelulle koululakkautusten takana

(2.8.2016) Kovaa kritiikkiä ajattelulle koululakkautusten takana

koulun_lakkauts

Opetustoimen ylitarkastajan mielestä kouluja lakkautetaan tietämättä sen tarkemmin päätösten todellisia taloudellisia vaikutuksia.

Peruskoulujen lakkautusaalto ei ole tuonut toivottuja säästöjä, väittää opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

Tilastokeskuksen mukaan perusopetuksen käyttömenot ovat kasvaneet nopeammin kuin lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen. 20 vuodessa oppilaskohtaista kasvua on tullut menoihin jopa 113 prosenttia. Lehtolan mielestä tämä osoittaa sen, että Suomessa ei hallita koulutalouden syy-seuraussuhteita.

– Ei ole saatavilla sellaista tutkimusta, jossa olisi selvitetty, miten koulutuksen talouden syy-seuraussuhteet ovat menneet, Lehtola penää.

 

Soittokierros opetusministeriöön, Valtion taloudelliseen tutkimukseen ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun paljastaa, että ylitarkastajan keskustelunavaukselle on aihetta: koulujen lakkauttamisia ei ole tutkittu laajasti talouden näkökulmasta. Sen sijaan kysymystä on tarkasteltu muun muassa koulumenestyksen näkökulmasta – sen perusteella lakkautettavasta koulusta toiseen vaihtaneet oppilaat eivät ole menestyneet muita huonommin.

Kunnissa koululakkautusten vaikutukset talouteen on arvioitu etukäteen, mutta Lehtola pitää sitäkin puutteellisena. Hänen mielestään kouluja lakkauttavat kunnat tarkastelevat vaikutuksia ”pää pensaassa”, heijastusvaikutuksia huomioimatta. Sellaisia ovat muun muassa oppilashuollon kustannusten kasvu.

Lehtolan mielestä koulujen lakkauttaminen on ollut oppilasmäärän vähenemiseen nähden ylimitoitettua. Esimerkiksi Itä-Suomesta on lakkautettu pelkästään viiden vuoden aikana 52 alakoulua. Koulumatkat ovat pidentyneet, mikä taasen stressaa ylitarkastajan mukaan monia oppilaita, jotka yrittävät sopeutua pitkän matkan päässä olevaan oppilasyhteisöön.

– Meillä on vuosi väännetty siitä, että voiko aikuisen työpäivään laittaa kuusi minuuttia lisää. Samaan aikaan tehdään päätöksiä, joilla lasten työpäivään tulee kaksi tuntia lisää noin vain.

Yhdeksi lääkkeeksi koulujen lakkautusaaltoon Lehtola tarjoaisi valtion maksaman niin sanotun pienkoululisän palauttamista. Se oli maaseutujen kouluille korvamerkitty valtionosuus, joka lakkautettiin vuonna 2006, ja jota on ajoittain vaadittu muutenkin palautettavaksi.

– YLE / Veli-Pekka Hämäläinen

1 kommentti

  • pirjo pk

    / Vastaa

    Koulujen hallintoa ja taloutta pitää valvoa jotta
    kojlu ei voi saada valtionapua valehtele.alla
    kuten
    Pudasjärven Iinatin valekansakoulj
    alusta loppuun vilunkia ja väkivaltaa

KIRJOITA KOMMENTTI:

Sinun email osoite ei tule näkyville, vaikka se on pakko laittaa. Pakollinen kenttä tulee täytää ( * )

Yhteystiedot

PERUSOPETUS.fi

Perus- ja erityisopetuksen tietopankki

Ylläpito ja yhteydenotot: Ari-Pekka Harju
puh: +358 50 5235 671
email: info(at)perusopetus.fi