(20.5.2014) Yhdysluokka tukee yhteisökasvatusta

Suomen peruskouluverkko harvenee kovaa vauhtia. Parin vuosikymmenen aikana noin kaksi kolmasosaa pikkukouluista on lakkautettu.

Perusopetusta antavien koulujen verkosto painottuu kuitenkin edelleen alle 100 oppilaan kouluihin, niitä on kouluista runsaat 40 prosenttia. Ja vaikka 1 500 alle 50 oppilaan opinahjoista on sulkenut ovensa 1990-luvun alun jälkeen, näitä pikkukouluja on vielä 25 prosenttia peruskouluista ja ne muodostavat merkittävän osan koulujärjestelmäämme.

Pienet koulut ovat pääosin maaseutujen kyläkouluja, mutta on joukossa kaupunkikoulujakin. Etenkin syrjäseudulla koulun lakkauttaminen voi olla kuolinisku koko kyläyhteisölle. Koulut ovat yleensä kyliensä keskuksia, joissa järjestetään tapahtumia ja pidetään yllä sosiaalisia siteitä. Lähellä oleva kyläkoulu on tärkeä koulutuspalvelujen tasa-arvoisen saatavuuden takia. Sillä on myös niin pedagoginen kuin kulttuurinenkin tehtävä.

Oppilaiden keskittäminen suuriin yksiköihin tekee helposti tilaa pahoinvoinnin kasvulle. Kyläkouluissa opetus on usein järjestetty turvallisuudentunnetta lisäävissä perhemäisissä yhdysluokissa. Keskitettäessä oppilaita suuriin yksiköihin tämä opetustapa on vaarassa joutua unholaan.

Yhdysluokkaopetus pitäisi nostaa arvoiseensa asemaan ja pohtia sen laajentamista. Sillä voitaisiin jopa estää koulutuksellisten autiomaiden syntyminen maahamme. Miettiä pitäisi myös, voisiko opetustapaa levittää peruskoulun ylemmille luokille. Eri-ikäisten oppilaiden opetusta samoissa ryhmissä pidetään monessa maassa tavoitteena, ja tällaisia luokkia perustetaan varta vasten. Tilastojen mukaan 30 prosenttia maailman koululuokista on yhdysluokkia.

Yhdysluokissa ryhmäkokojen olisi oltava erillisluokkia pienempiä ja tukitoimiin pitäisi kiinnittää huomiota. Opetusjärjestelyt vaativat opettajalta erityisen hyvää organisointikykyä ja etukäteissuunnittelua. Hänen tulee myös tasapainotella siinä, että opetus vastaa oppilaiden ikäluokkien mukaista tasoa. Vastapainona kuitenkin on oppilaiden keskinäinen sosiaalinen kontrolli ja huolenpito, mallioppiminen sekä itsenäinen ote työhön. Yhdysluokkaopetus onkin yhteisökasvatusta parhaimmillaan.

Moni opettaja kokee eri-ikäisistä oppilaista koostuvan yhdysluokan opettamisen liian vaativaksi. Syy kielteiseen asenteeseen ei ole itse yhdysluokissa vaan puutteellisessa koulutuksessa, joka ei ota riittävästi huomioon pienten koulujen toimintaolosuhteita ja erityispiirteitä eikä opettajien tarpeita. Myöskään täydennyskoulutuksella ei ole pystytty vastaamaan maaseudun pienten koulujen opettajien tarpeisiin.
Yhdysluokkaopetus ei ole vain suomalainen keksintö, mutta sitä voisi markkinoida pienten maalaiskoulujen opettajien kouluttamiseen kehitysmaissa, jossa koulutustarve on suuri.

Hannu Laaksola / Opettaja-lehti

Related posts:

(5.3.2015) Professori ruoskii koulumaailmaa: Opettajat yrittävät minimoida omia töitään (13.8.2015) Peruskoulun uusi suunta haussa (12.10.2015) Rikosrekisteri” alas – unohduksia ei enää merkata Wilmaan (2.8.2016) Kovaa kritiikkiä ajattelulle koululakkautusten takana (28.1.2015) Koululaiset saavat kulkea bussilla ilmaiseksi Pieksämäellä – Mitä tapahtui? (15.11.2015) Minne mahtuisi vielä pulpetteja? (18.12.2015) Suomen kouluista lakkautettu yli 50 prosenttia 25 vuoden aikana – ”Tässä ei ole mitään rajaa”