(18.12.2015) Suomen kouluista lakkautettu yli 50 prosenttia 25 vuoden aikana – ”Tässä ei ole mitään rajaa”

Kunnat saavat rankkaa palautetta aluehallintovirastolta. Koulujen lakkauttaminen on ohittanut lapsen edun ja esimerkiksi koulumatkat ovat venyneet jopa 2,5 tunnin mittaisiksi, sanoo aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola.

Opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta kantaa suurta huolta siitä, millaista jälkeä säästöinnossa tehdyt koululakkautukset aiheuttavat nykyisin.

Esimerkiksi pidentyneet koulumatkat voivat vaikuttaa lapsiin ja nuoriin negatiivisesti. Kilometrimääriä merkittävämpää on kuitenkin se, kuinka kauan koulukyydissä istutaan.

– Koulukyytireittejä on koko ajan supistettu, niin yhä enenevässä määrin jopa alle 20 kilometrin matka aiheuttaa sille yksittäiselle lapselle melkein sen 2,5 tunnin eli sen koulukuljetusaikamaksimin täyttymisen, Kari Lehtola sanoo.

– Suomessa ei ole minkäänlaista tutkimustietoa 25 vuoden jälkeenkään, millä tavalla nämä koulumatkojen kohtuuttomasti venyneet ajat ovat heijastuneet lapsen ja nuoren hyvinvointiin.

– Tämä näkyy myös sosiaali- ja terveyspuolen menoerissä. Nämä ovat jätetty mielestäni lähes kokonaan arvioimatta.

Kari Lehtola muistuttaa, että oppilashuoltomenot ovat kasvaneet vuosittain 12 prosenttia.

Talousvaikutukset tarkempaan syyniin

Koululakkautuksia perustellaan usein taloussyillä. Opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola toivoo tarkempaa selvitystä tulevista ja jo tehdyistä lakkautuksista. Lehtolan mukaan ei ole lainkaan selvää, että lakkautukset olisivat tuoneet säästöjä.

– Olisi vastuullista selvittää, miten koululakkautukset ovat vaikuttaneet kunnan kokonaistalouteen.

Lehtola heittää esimerkin pohjoiskarjalaisesta kunnasta, jossa koulukuljetusten vuosikustannukset ovat nousseet reilusti yli koululakkautuksesta saatujen säästöjen.

63 % kouluista lakkautettu Itä-Suomessa

Ylitarkastaja Lehtola ei ole koululakkautuksia vastaan. Miehen mukaan koulu pitää sulkea, jos oppilasmäärä menee alle elinkelpoisuusrajan.

Viimeisen 25 vuoden aikana Suomessa ja varsinkin Itä-Suomessa lakkautuksissa on menty liiallisuuksiin. Lehtolan mukaan Suomessa on tuona aikana lakkautettu puolet kouluista ja Itä-Suomessa luku on jopa 63 prosenttia.

– Oppilasmäärän väheneminen tuona aikana on ollut kuitenkin kolme kertaa pienempää. On ylireagoitu ja sanon suoraan, että tässä on ollut keskittämiseen liittyviä motiiveja ajamassa. Nämä ovat ohittaneet usein lapsen edun, opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola täräyttää.

– Nälkä on vielä kasvanut syödessä. Esimerkiksi viime vuosina suurimman koululakkautusryhmän ovat muodostaneet jo yli 50 oppilaan koulut. Tässä ei ole mitään rajaa.

Yhteistyötä kuntien kesken?

Opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola toivoo valtiolta parempaa resurssiohjausta kunnille. Esimerkiksi pienkoululisän palauttaminen olisi askel oikeaan suuntaan. Myös kuntien yhteistyö voisi helpottaa tilannetta.

– Naapurikunnat ovat voineet lakkauttaa koulut samalta suunnalta tekemättä yhtään yhteistyötä. Tällöin on jäänyt maantieteellisesti erittäin suuri perusopetuksen tyhjiö.

Lehtolan mukaan valtionosuusjärjestelmä taipuisi helposti siihen, että rakennettaisiin kuntayhteistyöllä toimiva perusopetusverkko.

– Katsottaisiin yli kunta-, maakunta- ja vanhojen läänirajojen. Luotaisiin Suomeen kohtuullisen kattava perusopetuksen kouluverkko ja se mahdollistuu ainoastaan silloin, kun kunnat tekevät yhteistyötä ja menevät samoihin pöytiin istumaan lasten edun ja oikeuksien vuoksi.

YLE / Itä-Suomi