(14.3.2017) ”Lapsi saattaa oireilla koko peruskoulun, eikä asialle tehdä mitään”

Ani harva opettaja ja rehtori pitää erityisopetuksen resursseja riittävinä. Vain muutama prosentti peruskoulun opettajista ja rehtoreista kokee, että erityisopetuksen resurssit ovat kouluissa riittävät, kertoo Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) huhtikuussa julkaistava kysely.

Se on ihan järkyttävä luku, sanoo erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen OAJ:sta.

Syynä Lyhykäisen mukaan on muun muassa se, että erityisopettajia ei ole saatu lisää kouluihin samassa tahdissa kuin tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvanut.

Viime vuosina oppilaita on tullut erityisen ja tehostetun tuen piiriin noin 24 000 lisää ja vastaavasti opettajia on tullut noin 100–150, Lyhykäinen sanoo.

– Suhdeluku on liian pieni.

Erityisopettajapula liittyy Lyhykäisen mukaan perusopetuslakiin, joka tuli voimaan 2011. Lain myötä erityisluokkien oppilaat siirrettiin tavallisiin luokkiin.

– Vuoden 2011 jälkeen erityisluokkia on lakkautettu reilu sata, Lyhykäinen sanoo.

– Sanottiin, että erityisopettajan tuki siirtyy oppilaiden mukana. Niin ei ole käynyt.

Perusopetuksen opettajat eivät tiedä, miten toimia psyykkisesti oireilevien oppilaiden kanssa, sanoo tutkija

Terhi Ojalan väitöskirjaansa varten tekemissä haastatteluissa ja kyselyissä opettajat kokivat usein jäävänsä yksin hankalien oppilaiden kanssa.

Oppilaiden psyykkinen oireilu oli opettajien mukaan muun muassa sättimistä, kiroilua ja väkivaltaisuutta. Opettajilla ei ollut tietoa, miten näitä oppilaita opettaa tai miten heille voisi saada apua.

– Lapsi saattaa oireilla koko peruskoulun ilman, että asialle tehdään mitään.

Lyhykäisen tavoin Ojala pitää ongelmana sitä, ettei kouluissa ole tarpeeksi osaamista erityistukea tarvitsevista oppilaista.

Ojalan väitös tarkastetaan tällä viikolla Jyväskylän yliopistossa. Hänen aineistossaan oli yli 240 opettajaa ympäri Suomen.

Ojalan mukaan kyse ei ole siitä, ettei oirehtivien lasten tilanteeseen pystyttäisi puuttumaan. Kouluissa esimerkiksi on työryhmiä, jotka koostuvat psykologista, erityisopettajasta ja kuraattorista. Ne kuitenkin koettiin toisinaan hyödyttömiksi, Ojala sanoo.

– Opettajat kokivat, ettei oppilaiden asioita edistetä, vaan todetaan, että seurataan nyt vielä. Opettajat kokivat, että koulussa otetaan vastuuta vasta sitten, kun jotain pahaa tapahtuu.

Ojala kertoo, että joidenkin opettajien mukaan osa lapsista voi niin huonosti, etteivät nämä kuuluisi kouluun lainkaan.

– Koettiin, että osan pitäisi olla ennemmin esimerkiksi psykiatrisessa hoidossa.

Lyhykäisen mukaan tämä johtuu siitä, että psykiatrisia sairaalapaikkoja on vähennetty ja vähennetään yhä.

– Sairaalapaikkoihin on hirveät pitkät jonot. Lapsia on koulussa, koska heillä ei ole muutakaan paikkaa.

– STT