
(7.2.2017) Homekoulut ajavat yhä enemmän lapsia kotiopetukseen

Susanna Saxberg opettaa kotonaan Onnia ja Mannaa (ei kuvassa). Joskus opiskelukaverina on Onnin sisko Helmi. (Kuva: VIVIKKA MONTO)
Kotona opiskelu on joidenkin vanhempien ratkaisu, kun lapset oireilevat koulussa sisäilman takia. Jotkut vanhemmat kokevat, että viranomaiset suhtautuvat asiaan nihkeästi.
Aina ongelmia ei tunnusteta virallisesti eikä lapsille järjestetä terveitä tiloja, jolloin jotkut vanhemmat ratkaisevat tilanteen opettamalla lapsiaan kotona.
Onni Saxberg ja Hanna Savolaisen tytär Manna ovat kotiopetuksessa Onnin äidin Susanna Saxbergin kotona. Iltalehti uutisoi viime viikolla Akaan Viialan Keskustan koulun sisäilmaongelmista. Pahiten oireilevia oppilaita on nyt siirretty väistötiloihin.
Kotiopetuksessa on omat haasteensa mutta myös hyvät puolensa.
– Opetin lapsille murtolukuja paistamieni lettujen avulla samaan tapaan kuin oppikirjoissa on piirakankuvia. Pidämme tiiviitä oppitunteja. Lapset oppivat 20 minuutissa saman kuin koulun 45 minuutin oppitunnilla, opettajana pitkään työskennellyt Susanna Saxberg toteaa.
Tämän hetkinen elämäntilanne mahdollistaa hänelle lasten opettamisen kotona.
Helppo hengittää
Lasten tarina on se tyypillinen sisäilmaoireista johtuva. Oireina muun muassa päänsärkyä ja toistuvia poskiontelontulehduksia, hengenahdistusta, ärtyneisyyttä. Oireet katoavat lomien aikana eli kun lapsi ei ole koulutiloissa.
Alakoulun neljättä luokkaa käyvä Manna kiteyttää vain viikon kotiopetuksen jälkeen sen edut:
– Enää ei tarvitse pelätä, ettei saa henkeä.
Pahimpina aikoina hän huusi kivusta ja itki aamulla, ettei halua mennä kouluun. Silmiä kirveli niin paljon, että hänen teki mieli repiä ne irti päästä.
Suomessa ei koulupakkoa
Hengitysliitossa ollaan hyvin tietoisia siitä, että lapsia siirretään kotiopetukseen homeongelmaisten koulutilojen aiheuttamien oireiden vuoksi. Virallisia tilastoja asiasta ei kuitenkaan ole.
Suomessa on oppivelvollisuus mutta ei koulupakkoa. Vanhemmat voivat halutessaan järjestää lastensa koulunkäynnin esimerkiksi kotiopetuksella ilman erityistä syytä.
Kovin helpoksi asiaa ei ole tehty, sillä kunnalla ei ole esimerkiksi velvollisuutta kustantaa kotiopetuksessa olevan lapsen oppimateriaaleja. Oppilaalla ei ole oikeutta myöskään kouluterveydenhuoltoon. Luonnollisesti vanhemmat maksavat lapsen lounasruokailut, jotka tämä saisi koulussa maksutta.
Kunta valvoo opintojen edistymistä lapsille pidettävillä kokeilla.
Kunnat uhkailleet lastensuojelulla
Kolmen lapsen äidillä Eevalla on monen vuoden kokemus lasten oireilusta homekoulussa.
– Kunta ei myöntänyt, että koulussa olisi mitään sisäilmaongelmia. Opettajat tajusivat tilanteen ja soittivat joskus minulle, että lapsi yskii hirmuisesti luokassa. He kysyivät, että haemmeko hänet kotiin vai mitä tehdään.
Eevan lapset ovat olleet kukin kotiopetuksessa useaan otteeseen vuosien aikana, kun vanhemmat ovat yrittäneet etsiä heille tervettä koulua.
Kotiopetuksen järjestäminen ei ole ollut helppoa, mutta se on onnistunut vanhempien joustavien työaikojen ansiosta. Kotiopetus on luonnollisesti rajoittanut lasten sosiaalista elämää. Koulussa sovitaan monista menoista, joista kotona opiskeleva jää paitsi.
Eeva on ollut vapaaehtoistyön kautta yhteyksissä myös muihin kotonaan lasta opettaneisiin vanhempiin. Hänen mukaansa kunnasta on joskus uhkailtu vanhempia, että lastensuojelu saattaa puuttua tilanteeseen, vaikka kotiopetus on lain takaama oikeus.
Myös Hanna Savolainen kokee, että kotiopetuksen järjestämisestä ei saanut kunnalta riittävästi tietoa, ja asiaan suhtauduttiin nihkeästi. Koulusta tietoa ei herunut. Hän sai kuvan, että lapsella pitää olla kotikoulussa pedagogisen koulutuksen saanut opettaja.
Kertooko jotain viranomaisten suhtautumisesta asiaan se, että tähän artikkeliin oli vaikea löytää haastateltavia omalla nimellään? Eevan ja Mannan nimet on muutettu juttuun.
– Iltalehti / Vivikka Monto
KIRJOITA KOMMENTTI: