
(14.8.2012) Kiusaaminen on yhteinen ongelma
Lasten ja nuorten keskinäinen kiusaaminen alkaa väitöstutkija Laura Kirveen mukaan usein jo päiväkodissa ja jatkuu aina korkeakouluihin asti. Kiusaajan ja kiusatun roolit säilyvät tutkimusten mukaan koko kouluajan samanlaisina. Yleisin kiusaamisen muotokin on kouluasteesta riippumatta sama: ryhmän ulkopuolelle sulkeminen ja syrjiminen. Silti yhä useammin kiusaaminen näyttäytyy myös räikeänä väkivaltana.
Vaikka kiusaamista on pyritty estämään monin tavoin, se ei ole Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan olennaisesti vähentynyt. Konkreettisia työvälineitä kiusaamisen käsittelemiseksi koulutunneilla sisältävää Kiva koulu -ohjelmaakin käyttää jo neljä koulua viidestä, mutta yläkoululaisista neljä prosenttia ilmoittaa kyselyissä, että heitä kiusataan viikoittain. Kaikista peruskoululaisista kiusatuksi on joutunut erään selvityksen mukaan joka kymmenes oppilas. Korkea-asteellakin neljännes opiskelijoista kertoo tulleensa kiusatuksi vähintään satunnaisesti.
Kiusaamiskulttuurin alkaminen jo varhaislapsuudessa ja jatkuminen aina koulutusportaiden yläpäähän tai mahdollisesti työelämään asti kertoo yhteiskunnan asenneilmapiiristä. Kiusaaminen koetaan keinoksi pärjätä ja vahvistaa omaa asemaa. Itsekeskeisyyttä ylikorostetaan eikä anneta empatialle tilaa. Kiusaamiskulttuurin elinvoimaisuus osoittaa myös, että aikuiset eivät osaa tai tahdo puuttua kiusaamiseen riittävän varhain ja tehokkaasti. Samalla se paljastaa, ettei kaikkea kiusaamista ymmärretä tai osata nähdä kiusaamiseksi.
Lue koko artikkeli Opettaja-lehden verkkosivuita
KIRJOITA KOMMENTTI: