
(11.3.2009) Päivi Lipponen: Vanhempia pakotetaan antamaan lapsensa huostaan
Kansanedustaja Päivi Lipponen ”lataa” kovilla panoksilla!
Vanhempia pakotetaan antamaan lapsensa huostaan
Lastensuojelulain mukaan jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.
Nuoruusikäisten huostaanotot ja sijoitukset ovat lisääntyneet maassamme voimakkaasti.
Vuonna 2007 oli kodin ulkopuolella sijoitettuna 16 059 lasta ja nuorta. Edellisestä vuodesta sijoitettujen määrä kasvoi 285 lapsella ja nuorella. Sijoitettujen kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina kahdesta viiden prosentin vuosivauhtia.
Pääsääntöisenä sijoituspaikkana ovat olleet nuorten laitokset tai ammatilliset yksityiset perhekodit. Miksi perhehoitoa ei ole kehitetty vastaamaan tarvetta? Se antaisi lapselle kodin ja perheen. Huostaanotoista tehdyn selvityksen perusteella lapset saivat paremman avun sijaisperheeseen sijoittamisesta, mutta tutkimuksen otantaryhmän lapsista yli puolet sijoitettiin laitoksiin.
Huolestuttavaa on myös se, että Tampereen alueen ja Etelä-Pirkanmaan sosiaalityöntekijät arvioivat, että noin puolet lasten huostaanotoista tehdään liian myöhään.
Lapsen hätään on puututtava nopeasti.
Sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen huostaanoton taustalla esiintyvän usein vanhempien jaksamattomuutta (95% tapauksista) sekä riittämätöntä vanhemmuutta (88%). Myös vanhempien mielenterveysongelmat olivat työntekijöiden arvioiden mukaan yleisiä (60%). Vanhempien päihteiden väärinkäyttöä arvioitiin esiintyvän noin puolessa tapauksista. Pelkästään vanhempien päihteidenkäyttö ei siis ole syy huostaanottoon.
Olen törmännyt huostaanottokeskustelussa varsin outoon käytäntöön. Mielenterveysongelmia sairastavat lapset siirretään herkästi terveyspuolelta sosiaalitoimen asiakkaiksi. Tällöin uupuneille vanhemmille tarjotaan ratkaisuksi lapsen huostaanottoa eikä avohuollon tukitoimia.
Lue koko artikkeli Päivi Lipposen Blogista
Arkisto
- (1.10.2008) Suomen uusi bisnes? – lastenkodit
KIRJOITA KOMMENTTI: