(13.4.2014) Asiantuntija muistuttaa: Nuoren häiriköinnin takana voi olla paha olo

Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland. Kuva: Antti Hämäläinen

Kirjat ja kirosanat lentelevät, polvi osuu koulukaverin poskeen ja yhtäkkiä on täysi härdelli päällä. Koulurauhan rikkoutuessa kärsivät sekä häirikkö, muut oppilaat että opetus.

Opettajat ovat kertoneet kuluneen viikon aikana kokemuksiaan – monet opettajat tuntevat olonsa voimattomiksi häiriköivän oppilaan rinnalla. Mistä teini-ikäisen tai alakoululaisen häiriköinti johtuu?

– Yksinäisyys, epävarma olo, tunnemyrskyt tai huomion hakeminen ajavat nuoren häiriköimään koulussa, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland.

Häiriköitsijä saattaa tuntea olonsa ulkopuoliseksi. MLL:n tilastojen mukaan kiusaaminen ilmenee usein syrjimisenä tai ryhmän ulkopuolelle jättämisenä. Sitä on aikuisten vaikea havaita. Nuori tai lapsi saattaa hakea hyväksyntää tai huomiota häiriköimällä.

– Lapsella palavat hermot, kun muut eivät ota ryhmään tai huomioi, lasten psykoterapeuttinakin työskennellyt Kalland kertoo.

Nuorilla ja lapsilla käytös riistäytyy helposti käsistä.

– Murrosikä on myrskyaikaa, jolloin voi olla vaikea hillitä tunteita ja syys-seuraus-suhteiden hahmottaminen voi olla vaikeaa. Sen hahmottaminen on vaikeaa joskus aikuisillekin, Kalland toteaa.

Nuoret saavat huonoon käytökseen mallia usein aikuisilta. Kallandin mukaan nuorilla on liian vähän esikuvia, jotka näyttäisivät hyvää esimerkkiä.

– Yleinen kulttuurin muutos vaikuttaa nuoriin. Vihapuheet ja huono käyttäytyminen hyväksytään. Nuorille se on ahdistavaa, eivätkä he tiedä miten tässä maailmassa tulisi olla, kun joka puolelta tulee niin ristiriitaista viestiä.

Häiriköiden vuorokausirytmi saattaa olla hakusessa. Liian vähäinen uni ja liiallinen netissä roikkuminen aiheuttavat levottomuutta.

– Vahingoittavien asioiden kuten väkivallan ja pornon kohtaaminen netissä voivat olla erittäin ahdistavia tilanteita nuorelle.

Toisinaan häiriköinnin taustalla kummittelevat rikkinäiset kotiolot. Nuori tai lapsi ei saa tarvitsemaansa huomiota aikuisilta kotona, jolloin aikuisen seuran tarve näkyy koulussa.

– Kotona saattaa olla työttömyyttä, tiukkaa rahasta tai päihdeongelmia. Nuori ei odota saavansa aikuiselta mitään eikä silloin pyydäkään mitään. Hän saattaa pelätä kotona, jolloin hän haluaa, että muut pelkäävät koulussa häntä.

Kalland korostaa, ettei häiriköinnin syy aina löydy kotoa, eikä lasta pidä leimata häiriköinnin takia.

Suuret opetusryhmät voivat jo itsessään tuottaa levottomuutta. Itähelsinkiläisen alakoulun opettaja kertoi IS:lle luokastaan, jossa on 25 oppilasta. Luokalla on yhdeksän erityishuomiota tarvitsevaa oppilasta.

– Opetuksessa mennään aina erityispuoli edellä. Hyvät seiskan ja kasin oppilaat ovat täysin oman onnensa nojassa, jos he eivät häiritse opetusta. Nämä lapset eivät saa sitä tukea, mitä heidän pitäisi saada. Minun ajan voi jakaa tunnilla 25 oppilaalla. Tunnin aikana se ei ole paljon.

Miten jutella häiriköivälle nuorelle?

Nuoren voi olla vaikea kertoa aikuiselle, mistä häiriköinnin taustalla oleva paha olo johtuu.

– On hyvä kysyä avoimia kysymyksiä. Usein on parempi kysyä, mitä sinä ajattelet tästä asiasta, kuin se, että kysyisi mitä sinä tunnet? Siihen voi olla hirveän vaikea vastata. Mitä sun mielestä tässä tapahtui?, Kalland opastaa.

Häirikkö aistii puuttumisessa herkästi syyllistämistä.

– Nuorelta ei kannata kysyä: miksi sinä toimit noin? Se on hyvin haastava kysymys ja nuori kokee herkästi miksi-kysymykseen liittyvän kritiikkiä. Silloin hän menee lukkoon.

Häiriköitsijäksi leimattu nuori on hyvin herkästi epätoivoinen. Kallandin mukaan nuorelle tulee helposti tunne, ettei tilanteesta ole ulospääsyä. Silloin aikuisen on oltava lähellä.

– Raju käyttäytyminen voi johtua monesta sellaisesta seikasta, mitä aikuisen voi olla vaikea hahmottaa, jollei oikeasti kiinnostu nuoresta. Kehottaisin aikuisia myötämielisyyteen ja aitoon kiinnostukseen siitä, mitä nuoren mielessä liikkuu.

Kalland muistuttaa, että on aina aikuisen vastuulla, miten tilannetta ratkotaan. Häiriköt koettelevat lähellä olevaa aikuista syystä.

– Nuorilla on oikeus myös testata rajoja ja on aikuisen tehtävä näyttää, että koulussa toimitaan aina samalla tavalla. Aikuisen tulee toimia rauhallisesti ja päättäväisesti.

Kallandin mukaan aikuisten velvollisuus on tuottaa nuorille odotuksia hyvästä tulevaisuudesta.

– Nuorelle tulee antaa toivoa ja myönteisiä odotuksia. Lapsesta ja nuoresta, häiriköstäkin, tulisi löytää hyvät puolet. Tätä oikeutta ei saa ottaa lapselta pois, Kalland muistuttaa.

-Iltasanomat / Pauliina Jokinen