(15.10.2012) Henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja Ari-Pekka Harju kannustaa ja motivoi

(Sirpa Taskinen, Demokraatti 15.10.2012)

”Olen tunneilla henkisenä tukena”

Ari-Pekka Harju työskentelee henkilökohtaisena koulunkäyntiavustajana ammatillisessa oppilaitoksessa. Hänen tehtävänsä on huolehtia siitä, että avustettavan arki koulussa sujuu. (kuva: Sirpa Taskinen)

Seinäjokelainen Ari-Pekka Harju työskentelee henkilökohtaisena koulunkäyntiavustajana koulutuskeskus Sedussa.

Harjun tehtävänä on huolehtia siitä, että hänen avustamansa opiskelijan ammatilliset opinnot sujuvat keskittymisvaikeuksista huolimatta.

– Olen tunneilla henkisenä tukena ja järjestän oppilaan ohjelmaa seuraaville päiville. Kirjatkin saattavat helposti jäädä kotiin, jos en muistuttele niistä, hän kuvailee työtään.

”Oppilailla on motivaation puutetta ja ihan silkkaa tietämättömyyttä siitä, miten koulua käydään. Saatetaan myös kovasti jännittää vaikeita aineita. Silloin pitää olla aikaa kannustaa heitä.”

Harjun palkan maksaa opiskelijan kotikunta. Hän on ainoa henkilökohtainen avustaja Sedun Kirkkokadun 750 opiskelijan yksikössä, mutta on vahvasti sitä mieltä, että tuen tarvitsijoita olisi enemmänkin.

– Oppilailla on motivaation puutetta ja ihan silkkaa tietämättömyyttä siitä, miten koulua käydään. Saatetaan myös kovasti jännittää vaikeita aineita. Silloin pitää olla aikaa kannustaa heitä.

Harju pelkää, että opintojen keskeyttämisiä ei saada selätettyä, jos tukea ei ole saatavilla riittävästi. Hän uskoo, että avustajien lisääminen toisi pitkällä tähtäimellä säästöjä yhteiskunnalle.

Erityisopettajalla riittää töitä

Tällä hetkellä Sedun Kirkkokadun yksikön opiskelijoista 51:llä on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Se toimii apuvälineenä opiskelijan tarpeiden huomioimisessa ja velvoittaa oppilaitosta.

Heidän tukenaan toimii erityisopettaja, joka osallistuu tarvittaessa tunneille tai antaa erityisopetusta esimerkiksi teoria-aineissa. Myös muut opettajat voivat toimia rinnakkaisopettajina ja antaa lisäopetusta.

Koulutuspäällikkö Jarmo Huttunen kertoo, että erityistuen tarvitsijoiden määrä on selvästi kasvanut viime vuosina. Hän arvelee, että nuorisotakuun toteuttaminen lisää tuen tarvetta entisestään, vaikka muutosten alla tilanne on vielä selkiytymätön.

– Se on haaste, joka on tulossa, kun vieläkin voimakkaammin pyritään siihen, että kukaan ei jäisi koulutuksen ulkopuolelle, Huttunen sanoo.

Positiivistakin kehitystä tapahtuu jatkuvasti. Esimerkiksi ammatillisiin opintoihin valmistava ammattistartti saa Huttuselta kiitosta, sillä se auttaa monia opiskelijoita myös löytämään oman osaamistasonsa. Lisäksi, kun opintoviikkoajattelusta ollaan siirtymässä kohti osaamispisteitä, opiskelijan osaaminen painaa arvioinnissa yhä enemmän.

Yhteiskuntatakuu toisi lisää töitä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ssä oudoksutaan sitä, että perusopetuksen ulkopuolella koulunkäyntiavustajia palkkaavat lähinnä vain erityisoppilaitokset. Lisäksi kunnat palkkaavat henkilökohtaisia avustajia koulunkäyntiin harvakseltaan.

– Kaiken kaikkiaan kyseisen ammattikunnan osaamista ei käytetä toisella asteella niin paljon kuin pitäisi, sanoo koulutustoimitsija Kaijamaija Parviainen.

Hän uskoo, että nuorten yhteiskuntatakuu toisi lisää töitä avustajille.

– Samoin esimerkiksi ammattistartissa siitä ammattiryhmästä olisi ollut suurta hyötyä, mutta se vain näyttää olevan jotenkin vieras ajatus.

Patenttiratkaisua ei ole olemassa

Opetusministeriössä korostetaan oppilaitosten omaa vastuuta opiskelijoiden tukemisessa, sillä ne myös tuntevat parhaiten opiskelijoidensa taustat ja tarpeet.

– Sehän ei toimi niin, että ulkopuolelta ilmoitetaan, mitä pitää tehdä, koska patenttiratkaisua ole olemassa, toteaa opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd.) erityisavustaja Aleksi Kalenius.

Oppilaitoksia kuitenkin kannustetaan tukemaan oppilaitaan. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoitusta aiotaan uudistaa siten, että se kannustaa samalla kertaa sekä koko ikäluokan kouluttamiseen että opintojen läpäisyn parantamiseen. Kalenius korostaa, että molemmat tavoitteet on huomioitava samanaikaisesti, jotta haasteellisimmat opiskelijat eivät jäisi koulujen ulkopuolelle.

Ensisijaista on löytää motivaatio

Opetushallituksessa uskotaan, että nuorisotakuun myötä löydetään yhä enemmän niitä nuoria, joilta myönteiset koulukokemukset puuttuvat tyystin, samoin kuin niitä, jotka ovat jääneet vaille koulutusta vaikean elämäntilanteen takia. Opetusneuvos Anne Mårtensson pitääkin opiskelumotivaation löytämistä ensisijaisena.

Hän uskoo, että ammatillisten opintojen muuttuminen yhä käytännönläheisemmiksi sopii monille.

– Haasteita on, mutta jos tuen tarve tunnistetaan hyvissä ajoin ja käydään opiskelijan kanssa läpi opiskelua ja vahvistetaan itseluottamusta ja käsitystä omista mahdollisuuksista, saadaan varmasti paljon aikaan, hän sanoo.

”Ammatillisten opintojen muuttuminen yhä käytännönläheisemmiksi sopii monille.”