(11.4.2013) JHL vaatii koulunkäynninohjaajille vankempaa roolia koulurauhan turvaamisessa

Tiedote 11.4.2013

Myös koulunkäynninohjaajille ja koulunkäyntiavustajille pitää määritellä lakiin rooli koulujen työrauhan turvaamisessa. Nyt rooli on säädetty vain rehtorille ja opettajille. – Ohjaajat työskentelevät hyvin lähellä oppilaita, joten heidän työnsä tukee jo sinänsä koulurauhaa.

Heidän rooliaan työrauhan ylläpitämisessä ei kuitenkaan ole määritelty. Tämä puute painaa erityisesti ongelmatilanteissa, toteaa JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine.

Opettajien ohella koulun henkilöstössä on muitakin ammattiryhmiä, joiden päätyö on työskentely oppilaiden kanssa, suurimpana koulunkäynninohjaajat ja koulunkäyntiavustajat. Heidän työnsä itsenäisyys ja vastuullisuus on viime aikoina kasvanut. Kouluissa on lisääntynyt työtapa, jossa ohjaaja toimii osaryhmän kanssa fyysisesti eri tilassa kuin opettaja , siis yksin . Lisäksi oppilaiden koulupäivässä on aiempaa enemmän muutakin kuin opetustuokioita, kuten aamu- ja iltapäivätoimintaa ja kerhoja, joissa oppilaista huolehtii ohjaaja. – Nykyisin yhä useammin ainoa läsnä oleva aikuinen voi olla esimerkiksi koulunkäynninohjaaja tai kouluisäntä/virastomestari. Jo siksi myös muiden ammattiryhmien kuin opettajien rooli työrauhan turvaamisessa on määriteltävä laissa.

Eduskuntaan on tulossa lakiesitys koulujen työrauhasta, tällä tietoa elokuussa.

Lyömistä ja nimittelyä

JHL selvitti pari vuotta sitten koulunkäynninohjaajien ja koulunkäyntiavustajien kokemuksia ongelmatilanteista. Kyselyyn vastanneista 624 ohjaajasta ja avustajasta yli puolet oli joutunut osallistumaan työssään kurinpitoon päivittäin. Joka kolmas oli usein kokenut työssään väkivaltaa. Fyysinen väkivalta oli tyypillisesti potkimista, lyömistä, sylkemistä, läpsimistä ja raapimista. Henkinen väkivalta oli eniten nimittelyä, valehtelua ja haukkumista.

Perusopetuslain mukaan oikeus kurinpitotoimiin on opettajilla ja rehtoreilla. Koulunkäynninohjaajilla ja koulunkäyntiavustajilla ei tätä oikeutta ole, joten he joutuvat toimimaan hätävarjeluoikeuden varassa.He voivat kuitenkin joutua esimiehen määräyksestä toteuttamaan kurinpitoa. – Se ei ole oikein kenenkään kannalta, Niemi-Laine sanoo.

Kasvatuskeskustelumalli on hyvä ja suositeltava keino ongelmissa, mutta aina se ei tehoa. Niemi-Laine harkitsisi kouluille mahdollisuutta käyttää kurinpitotoimena myös määräaikaista koulusta erottamista.

Yhteinen asia

JHL tukee Opettajien ammattijärjestön OAJ:n toimintaa koulurauhan parantamiseksi. – Asiamme on yhteinen. Haluamme turvallisen oppimis- ja kasvatusympäristön oppilaille ja turvallisen työyhteisön koulun aikuisille.

Erotettava työntekijä voisi olla myös ohjaaja, Niemi-Laine viittaa tuoreeseen kohutapaukseen. Helsinkiläisessä koulussa opettaja oli poistanut hangoittelevan oppilaan ruokalasta selästä työntämällä. Opettaja erotettiin. Erottaminen on nyt menossa valtakunnansyyttäjän käsittelyyn. – Koulun aikuisten oikeudet ja velvollisuudet järjestyksenpidossa on määriteltävä niin hyvin, ettei ajauduta tällaisiin epäselviin äkkierottamisiin.

JHL ajaa koulunkäynninohjaajien aseman laajempaakin vahvistamista. Ohjaajat tulisi lailla määritellä osaksi opetus- ja oppilashuollon henkilöstöä ja heidän nimikkeensä yhtenäistää koulunkäynninohjaajiksi. Heille pitäisi määritellä kelpoisuusvaatimukset sekä tiedonsaannin ja salassapidon säännöt samalla tavoin kuin opetustoimen henkilöstöllä jo on.

Koulunkäynninohjaajista ja koulunkäyntiavustajista suurin osa on järjestäytynyt JHL:ään. Heitä on liitossa noin 10 000.

Lisätietoja: Päivi Niemi-Laine 040 702 4772