(21.4.2015) Oppilaat haluavat kavereilta apua, kun joutuvat kiusatuksi

Seinäjoen perusopetuksessa toteutettu yksinäisyystutkimus paljastaa, että osa oppilaista ei tunne kuuluvansa joukkoon tai kokee olonsa turvattomaksi.

Osa oppilaista ei tunne saavansa hyväksyntää tai olevansa arvokas muiden silmissä.

Seinäjoen lapset ja nuoret voivat kuitenkin enimmäkseen hyvin ja heillä on reilusti voimavaroja tulevaisuuden varalle.

Epanet-professori Leena Koivusilta ja perusopetusjohtaja Jari Jaskari esittelivät tutkimustuloksia maanantaina perusopetuksen rehtoreille.

Kyselytutkimuksessa selviteltiin muun muassa oppilaiden tuntemuksia yksinäisyydestä.

Lapsena koettu yksinäisyys saattaa horjuttaa myöhempää hyvinvointia, onnellisuutta ja elämässä menestymistä.

Oppilaiden yksinäisyyteen liittyivät muun muassa turvattomuus välitunneilla, kiusaaminen, puuttuva vanhempien tuki kouluasioissa ja runsas pelien pelaaminen.

Oppilaat tunsivat luokassa olemisen yleensä turvalliseksi, ja turvallisuus liitettiin useimmiten myös kotiin.

Turvattomiksi he tunsivat olonsa kaupungilla, kaduilla ja yllättäen – luonnossa.

– Kyselystä erottui selkeästi, että lapset kokivat luonnon pelottavaksi, Koivusilta vahvistaa.

Miksi näin on, ei selviä tutkimuksesta.

Kiusaaminen on selvityksen mukaan kaikesta huolimatta vähentynyt seinäjokelaisissa kouluissa ja kaikissa ikäluokissa.

Aika moni oppilas ilmoitti, että hänellä on läheinen ystävä, jolle puhua. Kuitenkin 69 lasta tai nuorta totesi, ettei hänellä ole ystävää.

Peräti 178 oppilasta ilmoitti, etteivät luokkatoverit tule väliin kiusaamistilanteessa. Oppilaat haluavat, että kaverit puuttuvat asiaan ja tukevat kiusattua.

Tutkimuksen heikkous on Koivusillan mukaan sen ulkopuolelle jääneet.

– Niillä, jotka eivät vastaa kyselyihin, saattaa olla suurimmat ongelmat niin koulussa kuin kotona.

Kodin ja koulun yhteistyön muodoista esiin nousivat esimerkiksi tiedotteiden lukeminen ja koenumeroista kyseleminen.

Varsinkin nuoria oppilaita usein rohkaistiin ja kannustettiin kotona ja autettiin myös läksyissä. Monet vanhemmat eivät toisaalta pitäneet yhteyttä kouluun lainkaan. Näin ilmoittivat varsinkin vanhemmat oppilaat.

Koivusilta nostaa tutkimuksesta esiin joitakin arvoja, joita lapset ovat listanneet toiveisiinsa. Näihin kuuluvat muun muassa ystävällisyys ja kiltteys muita kohtaan.

– Vanhanaikaiset hyveet halutaan palauttaa kunniaan.

Rehtori, perusopetuksen arviointivastaava Margit Orrenmaa toteaa, että opetuksessa on otettu jo huomioon monia tutkimuksessa ilmenneitä epäkohtia.

– On kohdistettuja tapoja puuttua asioihin, mutta edelleen niitä pitää räätälöidä lisää.

Orrenmaa nostaisi esiin, miten oppilaan yksinäisyyteen voisi vaikuttaa.

Hän toivoo lisäksi laajaa keskustelua kasvu- ja opetusrauhasta, jotka pitäisi saada vietyä käytännössä koulun arkeen.

Ensimmäisen vaiheen perusraportti julkaistiin elokuussa 2014.

Vuosina 2013-2014 kouluissa oli syrjäytymisen ehkäisyn teemavuosi. Uusin kysely paljastaa Jaskarin mukaan, että teemavuosi on tuottanut tulosta ja paljon edistystä on tapahtunut, joskin paljon on vielä ponnisteltavaa.

Tutkimukseen osallistui toista tuhatta seinäjokelaislasta.

Pirkko Lehtimäki, Ilkka