(20.10.2015) Velvoittavat lait keino panna kiusaajat kuriin – katso video

Kuva: Eetu Sillanpää

Minä ja Tiede -luentosarjan luennoitsija Niina Mäntylä on vetänyt neljän hengen tutkimusryhmää, joka on selvittänyt suomalaista koulua piinaavaa ongelmaa eli koulukiusaamista.

Niina Mäntylän luento seinäjoella 20.10.2015

Tutkijat ovat löytäneet pari ratkaisuehdotusta, joista ainakin toinen löytyy jopa hallitusohjelmasta.

Tutkimuksen päätulos on se, että koulukiusatun ahdistusta ja tuskaa ei nähdä. Vanhemmat, opettajat ja muu henkilökunta ei tunnista tai ymmärrä sitä pienen ihmisen jatkuvaa pelkoa joutua kiusatuksi, tulla jätetyksi yksin, itsetunnon murenemista ja itsesyytöksiä, miksi minä en kelpaa?

– Aikuiset näkevät yksittäisiä nahisteluja, nimittelyä ja syrjimistä, mutta he eivät ota niitä tarpeeksi vakavasti, Reisjärven lukiosta suoraan Vaasan yliopistoon siirtynyt ja akateemisen uran luonut hallintotieteiden tohtori ja oikeustieteen maisteri Mäntylä kuvaa.

Tutkijaryhmä on julkaissut kirjasen Pelastakaa koulukiusattu. Ryhmän lähestymistapa on ollut oikeustieteellinen. He ovat tutkineet aluehallintovirastoon jätettyjä koulukiusaamista koskevia kanteluita, tuomioistuinkäsittelyyn menneitä vahingonkorvauskanteita ja rikossyytteitä sekä kanteluita oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehelle.

Mäntylän mukaan aikuisten asenteiden on muututtava, eli kiusaaminen on otetta nykyistä vakavammin. Kiusaamiseen on puututtava välittömästi ja voimakkaasti.

Harva tietää, että koulukiusaamisen pahin aika on ensimmäisellä ja toisella luokalla. Mäntylän mukaan heidän aineistostaan löytyi useita lapsia, joiden kiusaamishistoria oli synkkä ja pitkä. Monella kiusaaminen päättyi vasta, kun peruskoulu loppui. Kiusaaminen lukioissa ja ammattikouluissa on selvästi vähäisempää. Peruskoulun seitsemännellä luokalla näkyy pieni piikki kiusaamistapauksissa.

Mäntylän mukaan tehokkain keino kiusaamisen vähentämiseksi on siis asenteiden muutos ja tehokkain keino muuttaa asenteita on lainsäädäntö.

– Valistuspuheet eivät ole auttaneet. Ihmiset muuttavat käytöstään vasta pakon edessä. Suomessa on syytä ottaa oppia Ruotsin lainsäädännöstä. Toivottavasti Sipilän hallitus toteuttaa hallitusohjelman lupauksen puuttua koulukiusaamiseen juuri lakien avulla, Mäntylä linjaa.

– Ruotsissa lainsäädäntö on selkeästi määritellyt opettajien ja koulun vastuun kiusaamistapauksissa. Opettajat on velvoitettuja ilmoittamaan tapauksista eteenpäin ja jatkoseurannasta on selkeät määräykset laissa, Mäntylä kertoo.

Kun vastuut ovat selvät, ihmisten on helpompi toimia ja puuttua tilanteisiin.

– Oikeudellinen vastuu myös parantaa opettajan oikeusturvaa, Mäntylä huomauttaa.

Suomessa tapaukset usein päättyvät puhutteluun ja asia on sillä siisti. Vanhemmilla on toki käytössään kantelut ja oikeuslaitos, mutta ne ovat hitaita, eikä niiden päätöksillä sitten ole enää ajan kulumisen takia paljoakaan merkitystä. Aluehallintoviraston päätöksiä ei edes julkaista, mistä syystä niillä ei ole muita kouluja ohjaavan merkitystä.

Mäntylän mukaan keinoja kyllä löytyy; varoitus, kiusaajan väliaikainen erottaminen, kiusaajien siirtäminen eri luokkiin ja valvonnan lisääminen.

Tutkimuksen rahoittaja on Kunnallisalan kehittämissäätiö.

– Ilkka / Jari Jurkka 19.10.2015