
(11.9.2013) Mindfulness sopii lapsillekin

Inka Kankare keskittyi hengitysharjoitukseen opettaja Pirjo Lammila-Räisäsen johdollaTurun normaalikoulussa Varissuolla
Tietoisen läsnäolon menetelmä auttaa Turun normaalikoululaisia keskittymään. Ei huutoa, hälinää eikä levotonta tungeksimista luokan ovella.
Kun Turun normaalikoulun 6 C valmistautuu lähtemään historiantunnilta ruokailuun, oppilaat pesevät kätensä ja pysähtyvät vuorollaan luokan etuosaan tekemään lyhyen tasapainoharjoituksen tai venytyksen. Sen jälkeen lapset järjestäytyvät käytävälle jonoon ja kävelevät rauhallisesti ruokalaan. Ilman, että opettajan tarvitsee kertaakaan korottaa ääntään.
Lyhyt meditointi ennen luokasta lähtöä on yksi mindfulness-menetelmään perustuvista tavoista, jotka luokanopettaja Pirjo Lammila-Räisänen on ottanut osaksi opetuskäytäntöjään. Alun perin menetelmä tuli Lammila-Räisäselle tutuksi opettajien työhyvinvointikoulutuksessa, jossa opettajat saivat vinkkejä rentoutumiseen ja rauhoittumiseen.
”Käytän mindfulness-menetelmiä silloin tällöin kotona, mutta myös koulussa oppilaiden kanssa. Tilanteen mukaan millä tunnilla tahansa”, hän sanoo.
Mindfulness tarkoittaa tietoista läsnäoloa eli omien aistien ja tunteiden havainnoimista, kykyä rauhoittaa mielensä ja keskittyä hetkeen. Eli juuri sitä, mikä hektisessä ja hälyisessä kouluympäristössä on hankalaa.
Lammila-Räisäsen mielestä menetelmästä on koulutyössä paljon hyötyä. Oppilaiden keskittyminen helpottuu, ja luokka pysyy rauhallisena. Lammila-Räisäsen luokka tosin on muutenkin rauhallinen, ja opettajan mielestä mindfulness on vain menetelmä muiden joukossa.
Kun ruokailun jälkeen on aika palata pulpetteihin ja opiskella matematiikkaa, Lammila-Räisänen kokoaa oppilaat aluksi patjoille pitkälleen ja pyytää sammuttamaan valot. Levyltä kuuluva rauhallinen miesääni ohjaa kehoskannaukseksi kutsutun rentoutumisharjoituksen. Vartaloa jännitetään ja rentoutetaan osa osalta, kädet, jalat, vatsa ja kasvot. Kukaan ei tirsku eikä vilkuile vieruskavereitaan. Muutaman minuutin kuluttua lattialta nousee virkistyneitä lapsia.
”Tämä on todella rentouttavaa”, pulpettiinsa palannut Sara Valkila sanoo.
Hänen mielestään rentoutuksella aloitetut oppitunnit sujuvat tavallista rauhallisemmin, ja tehtäviin keskittyminen on helpompaa. Valkilalle erilaiset rentoutumis- ja keskittymisharjoitukset ovat tuttuja taitoluisteluharrastuksesta, ja 12-vuotias tekee niitä myös itsenäisesti kotonaan.
Valkilan luokkakaveri Diar Dezhageh käyttää kehoskannausta iltaisin nukahtamiseen, jos uni ei meinaa muuten tulla. Dezhagehin mielestä harjoitukset auttavat jaksamaan pitkiä koulupäiviä ja antavat voimaa vielä jalkapalloharjoituksiinkin.
Mindfulness-kursseja opettajille pitävä Samu Sundqvist korostaa opettajan oman esimerkin tärkeyttä, kun tarkoituksena on saada oppilaat rauhoittumaan ja keskittymään.
”On tärkeää, että opettaja pystyy itse olemaan läsnä ja näyttämään hyvää mallia tunteiden käsittelystä”, Sundqvist sanoo.
Rentoutunut ja rauhallinen opettaja pystyy välittämään saman tunteen oppilailleen. Erityisesti impulssien hallinta ja keskittyminen ovat Sundqvistin mielestä asioita, joissa moni oppilas kaipaa harjoitusta. Niihin opettaja voi vaikuttaa helpommin omalla esimerkillään kuin kovalla kurinpidolla. Mindfulnessin idea on, että rauhoittumista ja keskittymistä harjoitellaan, mieluiten säännöllisesti.
”Oppilaan itsetunnolle tekee valtavan hyvää huomata, että hän osaa hallita tunteitaan eikä löydäkään itseään enää jatkuvasti rehtorin puhuttelusta.”
Sundqvist vertaa ihmistä tietokoneeseen, joka hidastuu ja lopulta jumittuu kokonaan, jos käynnissä on samaan aikaan liian monta ohjelmaa. Lopulta muisti lakkaa toimimasta, eikä keskittyminen enää onnistu.
”Ihmisen pitäisi tajuta tehdä itselleen se sama mikä tietokoneellekin eli sammuttaa kaikki ohjelmat hetkeksi”, Sundqvist sanoo.
Hetkeksi pysähtyminen tuo Sundqvistin mukaan siihen käytetyn ajan moninkertaisesti takaisin.
”Se lisää itseymmärrystä, mielen hallintaa ja henkistä tasapainoa”, hän lupaa.
-Annakaisa Mänttäri (Helsingin Sanomat)
KIRJOITA KOMMENTTI: