(30.9.2015) Koulukiusaaminen jatkuu netissä

Noin 14 000 peruskoulun oppilasta on kokenut kiusaamista netissä. Luku paljastuu KiVa koulu -ohjelman kyselystä, joka tehtiin viime vuonna 4–9-luokkalaisille. Kyselyssä kiusatuiksi laskettiin vain ne, joita on kiusattu vähintään kaksi tai kolme kertaa kuussa.

– On hyvä erottaa kaksi asiaa: on yksittäistä kiusaamista, jossa pohjalla on joku kiista, ja kun se on saatu selvitettyä, kiusaaminen loppuu. Lisäksi on jatkuvampaa kiusaamista, joka on ilmiö, johon pitää todella terävästi puuttua, vanhempi konstaapeli, nettipoliisi Jarno Saarinen Helsingin poliisista sanoo.

Konstaapeli Saarinen myöntää, että myös yksittäistapaus on harmillinen, mutta vakavuusasteeltaan se on kuitenkin toista kuin jatkuva, systemaattinen koulukiusaaminen.

– Olisi tärkeämpää nähdä lukujen taakse, eli millaista kiusaaminen on ollut. Kiusaaminen voi tarkoittaa eri asioita, ja ihmiset kokevat tällaiset tapaukset eri tavalla.

Saarisen mukaan lapset ja nuoret, kuten myös aikuiset, käyttävät verkossa ajoittain erikoista retoriikkaa, joka voi särähtää ulkopuolisen korvaan.

– On olennaista ymmärtää, että jos lapsi ei itse pahoita mieltään, ei kannata lähteä soutamaan vastavirtaan asiassa. Lapsi tietää, milloin häntä kiusataan.

Saarinen muistuttaa, että on eri asia, jos lapsi pelkää kertoa totuutta. Vanhempien kannattaa tarkkailla, näkyykö lapsesta myös muuten, ettei kaikki ole kohdallaan.

– Poikkeuksia on aina, mutta pääsääntöisesti lapsi itse päättää, loukkaantuuko hän jostain vai ei.

Ei hetken rauhaa

Nettipoliisin mukaan pitkäkestoisessa kiusaamisessa koulukavereiden välillä on harvinaista, että jotakuta sellaista, jota kiusataan netissä tai somessa, ei kiusattaisi myös ”livenä”.

– Näppituntuma on, että nettikiusaaminen on myös perinteistä kiusaamista yleisempää.
Systemaattisempaa ja pitkäkestoista koulukiusaamista on sellainen, josta lapsi kärsii yhtä paljon sekä virtuaali- että reaalimaailmassa.

– Silloin kiusataan kaikilla areenoilla, eikä kiusattu pääse edes kotiin hengähtämään – ellei sitten pysy poissa somesta. Silloin hän toisaalta eristäytyy muista.

Kiusaamisen kitkemisessä Saarinen painottaa aikuisten roolia.

– Lähinnä se vaatii sitä, että opettajat uskaltavat havaita ja puuttua. Rehtoreilla on iso merkitys siihen, miten koulussa ylipäätään suhtaudutaan kiusaamiseen.

-Iltalehti / Jenna Mendez

Vanhempi, jos lastasi kiusataan…

* Osoita kiinnostusta lapsen mediankäyttötapoihin. Kysele, millaisia sovelluksia lapsi käyttää, mistä keskusteluissa jutellaan, millaisia kuvia hän itse laittaa nettiin, millaisia blogeja tykkää lukea tai videoita katsoa jne. Lapset ja nuoret eivät aina lähesty aikuista tai kerro aikuiselle nettikiusaamiskokemuksistaan, koska eivät usko aikuisilla olevan kykyä ymmärtää heitä tai keinoja puuttua kiusaamiseen. Keskustelun avulla luot luottamusta.

* Jos lapsi kertoo netissä tapahtuneesta kiusaamisesta tue häntä, äläkä syyllistä netinkäytöstä vaan kiitä, että hän kertoi asiasta sinulle.

* Pohdi lapsen tai nuoren kanssa, miten vastaavia tilanteita voitaisiin välttää jatkossa. Kannusta nuorta arvioimaan myös omaa toimintaansa netissä.

* Nettikiusaaminen on usein yhteydessä koulukiusaamiseen. Esimerkiksi ryhmästä poissulkemisen tai nolaavien kommenttien aiheuttamat kokemukset eivät rajaudu nuoren elämässä vain niihin tilanteisiin kun nuori on verkossa, vaan ne ovat läsnä tuntemuksina ja olotiloina monin tavoin koulun arjessa. Kysele lapselta myös lapsen kaverisuhteista ja siitä, miten koulussa menee. Jos nettikiusaaja on samassa koulussa, kannattaa olla yhteydessä kouluun.

* Jos toiminta on palvelun sääntöjen vastaista, lapsen kanssa voi yhdessä ottaa yhteyttä palvelun ylläpitoon.

* Jos toiminta on laitonta, ota yhteys poliisiin.

Lapsi, jos sinua kiusataan…

* Kerro asiasta heti luotettavalle aikuiselle, esimerkiksi isälle, äidille, opettajalle, isovanhemmalle, kummille, vahtimestarille, naapurille, terveydenhoitajalle, valmentajalle, kaverin äidille tai isälle.

* Tuo esiin, että toivoisit aikuisen kuuntelevan ja auttavan sinua.

* Näytä, millä tavalla sinua on kiusattu netissä. Tämä auttaa aikuista ymmärtämään, mistä on kysymys. Muistuta aikuista myös siitä, ettei kiusaaminen ole kiinni siitä, oletko netissä vai et. Ei ole oikein sinua kohtaan, jos netin käyttösi kielletään toisten hölmöilyjen vuoksi.

* Älä vastaa kiusaamisviesteihin, se saattaa yllyttää kiusaajaa.

* Tallenna kiusaajan viestit tai kuvat esimerkiksi valokuvaamalla näyttö tai tekemällä kuvakaappaus. Kuvakaappaus on tietokoneen tallentama kuva näytöltä.

* Estä kiusaajaa näkemästä sinua palveluissa, jotta hän ei voi lähettää viestejä tai ottaa yhteyttä. Yhteisöpalveluissa pystyy estämään viestit tietyiltä käyttäjiltä muuttamalla esimerkiksi omia yksityisyysasetuksia.

* Aikuinen voi olla yhteydessä koulun henkilökuntaan, esimerkiksi opettajaan tai koulukuraattoriin, mikäli kiusaajat ovat samasta koulusta.

* Voit pyytää aikuista auttamaan kiusaamisviestien tallentamisessa ja ilmoittamisesta ylläpidolle tai ottamaan yhteyttä nettipoliisiin.

Asiantuntijana suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen, MLL