(7.10.2015) Kunnat vaikean paikan edessä – myös käännytettävien turvapaikanhakijoiden lapsille pitää järjestää peruskoulu

Lain mukaan kaikille oppivelvollisuusikäisille lapsille on järjestettävä perusopetus. Moni kunta on vaikeuksissa, kun opetus pitäisi saada käyntiin olemattomalla varoitusajalla.

Kunnilla on ankarat paineet järjestää perusopetusta Suomeen tuleville turvapaikanhakijalapsille, kun vastaanottokeskuksia nousee ennätysvauhtia eri puolille maata.

Osalle kunnista tilanne on hankala, kun vastaanottokeskuksia koskevia päätöksiä tehdään hyvinkin nopeasti, eikä kunnilla ole etukäteen tietoa siitä, kuinka paljon lapsia on tulossa.

– Monet kunnat eivät ole valmistautuneet tilanteeseen. Vastaanottokeskus voidaan perustaa kunnalta kysymättä, mutta kunnan on kuitenkin järjestettävä nämä tietyt palvelut, sanoo Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.

– Esimerkiksi opetussuunnitelman hyväksyminen ja mahdollinen henkilökunnan rekrytoiminen pitäisi pystyä tekemään varsin nopeasti, Päivärinta sanoo.

Aluehallintovirastot valvovat sitä, että kunnat noudattavat perusopetusta koskevaa lainsäädäntöä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä myönnetään, että tilanne on monessa kunnassa vaikea.

– Varmuudella ei voi sanoa, miten kunnat tästä selviävät, mutta lähtökohta tietenkin on, että laista pidetään kiinni. Syksyn aikana nähdään, miten tilanne kehittyy ja millaisia keinoja kuntien auttamiseen tässä tilanteessa on, sanoo hallitusneuvos Jan Öberg.

Lain mukaan opetusta on tarjottava kaikille oppivelvollisuusikäisille, myös niille, jotka saavat kielteisen turvapaikkapäätöksen ja viipyvät maassa ehkä vain viikkoja tai kuukausia.

Valtio antaa rahat opetukseen – lakia ollaan muuttamassa

Yleensä Suomeen tulevat, suomea taitamattomat lapset pannaan aluksi niin sanottuun valmistavaan opetukseen, jossa opetellaan lukukauden verran kieltä ja koulunkäyntiin liittyviä perusasioita.

Pulmia tuottaa valmistavan opetuksen rahoitusta koskeva lainsäädäntö. Rahat opetukseen tulevat valtiolta, mutta vuosittainen potti lasketaan sen mukaan, kuinka monta lasta on kirjoilla syyskuun 20. päivänä. Jos oppilas saa opetusta, mutta ei ole syksyllä paikalla, valtion raha jää kunnalta saamatta.

Turvapaikanhakijoiden määrän nopean kasvun takia lakia ollaan parhaillaan muuttamassa siten, että raha maksettaisiin kaikista vähintään neljä kuukautta opetusta saaneista oppilaista riippumatta siitä, milloin he ovat opetusta saaneet.

Syynä on se, että kouluihin tulee todennäköisesti melko paljon sellaisiakin lapsia, jotka eivät ole olleet kirjoilla vielä tänä syksynä ja jotka ehtivät lähetä koulusta ennen ensi syksyä.

– Toivottavasti laki muuttuu mahdollisimman nopeasti. Tilanne on akuutti, sanoo Terhi Päivärinta Kuntaliitosta.

Valmistavan opetuksen kautta peruskouluun

Tavoitteena on, että lapsia opetettaisiin oikeassa koulussa, eikä esimerkiksi vastaanottokeskuksessa. Näin lapsi on tekemisissä muiden kanssa ja oppii toivottavasti kieltäkin nopeammin.

Esimerkiksi Mikkelissä maahanmuuttajalasten valmistava opetus on tällä haavaa keskitetty lähellä kaupungin keskustaa sijaitsevaan Urpolan kouluun.

– Meillä on täällä Urpolassa kolme valmistavan opetuksen ryhmää, mutta ne ovat kyllä täynnä. Jos lapsia tulee paljon lisää, niin ryhmiä täytyy varmaan perustaa lisää, sanoo valmistavan luokan opettaja Maaret Deufel-Kirjalainen.

Lisää lapsia on todennäköisesti tulossa, koska parin viikon kuluttua Mikkeliin avataan 300:n turvapaikanhakijan vastaanottokeskus, paikkakunnan ensimmäinen. Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, mistä maista tulijat ovat tai kuinka paljon lapsia heidän joukossaan on.

– Jos tarve vaatii, valmistavan opetuksen luokkia perustetaan lisää niihin kouluihin, jotka sijaitsevat lähimpänä vastaanottokeskusta. Kyllä siitä selvitään, sanoo sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen.

– YLE / Tuukka Lukinmaa