(1.2.2008) MLL koulukiusaamiskyselyn tulokset
[print_link]
Välitunnilla kiusataan
Opettajat kaipaavat tukea puuttumiseen
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kyselyyn vastanneista peruskoululaisista 72 prosenttia kertoo, että kiusaamista tapahtuu eniten välitunneilla. Opettajista yli kaksi kolmasosaa kertoo, ettei ole helppoa havaita ketä kiusataan. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kyselyssä selvisi myös, ettei noin 40 prosentissa Suomen kouluista ole yhteistä toimintamallia kiusaamistapauksiin puuttumiseen. Vuonna 2003 voimaan tulleen lainsäädännön mukaan sellainen on opetussuunnitelman yhteydessä oltava.
MLL:n kyselyssä kysyttiin kiusaamisesta sekä peruskoulun oppilailta että opettajilta. Kyselyt toteutettiin internetissä elokuun aikana. Oppilaiden kyselyyn saatiin 5 697 vastausta ja opettajien kyselyyn 431 vastausta. Opettajilta kysyttiin kiusaamisesta ensimmäisen kerran, oppilaiden kysely oli kolmas. Vastanneista oppilaista 77 prosenttia oli tyttöjä ja 23 prosenttia poikia. Suurin osa oli yläkoulun oppilaita. Vastanneista opettajista naisia oli 78 prosenttia ja miehiä 22 prosenttia. Opettajien vastauksia tuli tasaisesti kaikilta ala- ja yläkoulun luokilta.
Kiusattu masentuu
Systemaattinen kiusaaminen voi saada lapsen tuntemaan itsensä arvottomaksi. Hän vetäytyy sosiaalisista tilanteista, ei uskalla ilmaista itseään, häpeää ja pelkää saavansa kielteistä kohtelua. Yksinäisyyden lisäksi vaarana on, että lapsi menettää elämänilonsa ja masentuu. Tämän näkevät sekä opettajat että oppilaat. Vastanneista opettajista kolme neljästä ja oppilaista kaksi kolmasosaa näkee, että kiusattu oppilas näyttää masentuneelta.
Kouluista puuttuvat mallit kiusaamisen ehkäisemiseen
Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta opettajasta on viimeisen vuoden aikana puuttunut vakavaan kiusaamiseen. Yli 60 prosenttia opettajista myös näkee, että heillä on päävastuu koulukiusaamisen ehkäisyssä ja vähentämisessä.
Opettajat tuntevat jäävänsä yksin kiusaamistilanteiden ratkaisussa. Heistä noin 60 prosenttia myöntää, että kiusaamistilanteeseen puuttuminen vaatii rohkeutta. Toimintamallit ja koulutus auttaisivat, sillä pitkään jatkuneen kiusaamisen lopettaminen on vaativaa ja siihen menee aikaa. Opettajan pitää tietää, miten asian käsittelyssä on edettävä. Kuitenkin peräti 40 prosenttia opettajista sanoo, ettei heidän koulussaan ole yhteistä toimintamallia kiusaamistilanteisiin. Yli 40 prosenttia sanoo myös, ettei heidän koulussaan tehdä suunnitelmallista kiusaamista ehkäisevää työtä.
”On hyvin vakavaa, että näin suuri osa opettajista kertoo, ettei heidän kouluissaan ole edes lakisääteisiä suunnitelmia kiusaamiseen puuttumiseksi. Suunnitelmat on tehtävä, niitä on koulussa yhdessä käsiteltävä ja niistä on tehtävä elävää arkea. Opettajat tarvitsevat myös koulutusta, joka antaa tietoa ja rohkeutta puuttua tilanteisiin. Kyselymme kertoo, että nuoret odottavat opettajan apua. Opettajille on annettava hyvät valmiudet vastata avunpyyntöön”, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmatyöstä vastaava johtaja Marie Rautava.
Opettajiin turvaudutaan mieluiten
Oppilaista 45 prosenttia oli sitä mieltä, että kiusattu ei saa apua. Tilanne on kuitenkin kohentunut, sillä vuotta aiemmin peräti 76 prosenttia nuorista kertoi, ettei apua ole saatavissa. Opettajiin turvataan entistä enemmän. Nuorista 75 prosenttia (vuotta aiemmin 57 prosenttia) sanoi, että opettajalta kannattaa pyytää apua tai tukea, jos kiusataan. Vanhempien puoleen kääntyisi 64 prosenttia (vuotta aiemmin 52 prosenttia) nuorista vastaajista.
Kuitenkin edelleen vain 60 prosenttia oppilaista kertoo kiusaamisesta. Vastaajista 44 prosenttia (vuotta aiemmin 32 prosenttia) koki kiusaamisesta kertomisen helpottaneen ja 14 prosenttia (vuotta aiemmin 22 prosenttia) vaikeuttaneen omaa tilannetta. Suurin syy siihen, ettei kiusaamisesta kerrota, on pelko siitä, että tilanne pahenee. Toiseksi yleisin kertomisen este oli nuoren häpeä omasta tilanteestaan.
Kiusatuista oppilaista 16 prosenttia ilmoitti, että heitä kiusataan eniten oppitunnilla. Opettajista vain kaksi prosenttia sanoo, että kiusaamista on eniten oppitunnilla. Opettajat eivät siis huomaa kiusaamista luokassa. Opettajat esittävätkin ratkaisuiksi luokkakoon pienentämistä, koulutusta kiusaamisen huomaamiseen ja siihen puuttumiseen sekä selkeämpien puuttumismallien luomista.
Oppilaista 79 prosenttia on sitä mieltä, että he tarvitsevat rohkeutta puuttua lasten väliseen kiusaamiseen. Puuttumista ei pidä jättää yksinomaan lapsen harteille, vaan aikuiselta on vaadittava riittävää rohkeutta tilanteen selvittämiseen. Oppilaat tulee kuitenkin ottaa mukaan ehkäisemään kiusaamista. Kiusaaminen on paljon vaikeampaa, jos luokan oppilaat selvästi tuomitsevat kiusaamisen ja puolustavat kiusattua kiusaajaa vastaan. Ryhmän hiljainen hyväksyntä tai välinpitämätön suhtautuminen ylläpitää kiusaamista ja jättää kiusatun lapsen yksin selviytymään.
Kiusaamistilanteet ovat vaativampia, kun oppilaat ovat vanhempia. Tämä näkyy myös opettajien toiveissa tilanteen parantamiseksi. Alakoulun opettajien mielestä luokkakoon pienentäminen on paras keino. Yläkoulun opettajat kaipaavat enemmän koulutusta.
Välitunneille valvontaa, opettajille tukea
Kiusaamisen lopettaminen on aikuisen vastuulla. MLL:n kyselyn mukaan on vielä paljon tehtävää, jotta nuoret saisivat aikuisen tukea, vaikka oppilaiden luottamus ja valmius kertoa aikuiselle on hieman parantunut.
”Välituntivalvonnan parantaminen on konkreettinen keino kiusaamisen havaitsemisen parantamiseen. Kysely osoitti, että välituntivalvonta on yhtä tärkeää yläkouluissa kuin alakouluissakin. Kouluissa on luotava työjärjestys, jossa opettajat voivat olla läsnä oppilaiden keskellä oppituntien välillä. On myös edelleen madallettava kynnystä kertoa kiusaamisesta. Aikuiselle kertominen ei ole kantelua, se on jokaisen nuoren oikeus, joka auttaa myös kiusaajaa.
MLL:n tukioppilastoiminnassa kehitetään ensi vuonna yhteisöllisyyttä edistävää välituntitoimintaa. Tavoitteena on, ettei kukaan jää välitunneilla yksin”, sanoo nuorisotyön päällikkö Ossi Heinänen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
KIRJOITA KOMMENTTI: