(15.8.2010) Yksi koulu alle 1000 oppilaan kuntiin?

Yksittäisten koulujen elinkelpoisuuden arvioinnissa pitäisi ottaa huomioon toiminnan tuloksellisuus, tehtävä kylän toiminta- ja oppimiskeskuksena, tilaresurssit ja merkitys osana kouluverkkoa.

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen mielestä peruskouluverkkoamme tulisi supistaa nopeasti. Sailas on tuonut esille ajatuksen, että alle 1000 oppilaan kunnissa riittäisi yksi koulu.

Kouluverkkoamme on karsittu todella rankasti viime vuosina – usein kuntatalouden vaikeuksien tahdissa. 1990-luvulla lakkautettiin noin 80 peruskoulua vuodessa, valtionosuusperusteiden muututtua lakkautustahti kiihtyi.

Syksyllä 2009 oli maassamme 3 065 perusopetuksen koulua, joista noin 28 prosenttia oli alle 50 oppilaan ja 5 prosenttia yli 500 oppilaan kouluja. Vuonna 2009 oli 109 koulua vähemmän kuin vuonna 2008. Näyttää siltä, että kaikki alle 50 oppilaan koulut ovat nyt uhanalaisia. Ennen kunnissa oli perusteena se, että kouluihin ei riitä oppilaita. Nykyään koulut ovat ”syypäitä” siihen, että kuntien talous on kuralla., näin minusta ainakin tuntuu. Taisteluissa on kysymys arvoista. Lakkautuspuheet aktivoituvat usein kustannussyistä. Silloin nousevat myös koulun puolustajat barrikadeille.

Vuonna 2005 nykyinen peruspalveluministeri Paula Risikko teki kirjallisen kysymyksen ”Selvitys pienten koulujen lakkauttamisesta aiheutuvista todellisista nettokustannuksista”, kysymys oli todella aiheellinen ja ajankohtainen, mutta näyttää siltä, että se oli kysymys muiden joukossa joka ei sitten johtanut mihinkään.

Kuntatalous määrittää kouluverkon?

Ryhmäkoot ovat merkittävä kustannustekijä. Erityis- ja tukiopetus sekä oppilashuolto maksavat paljon, koska toimenpiteiden kohteena on usein jopa yksi oppilas ja kyse ovat erityiskoulutetun henkilöstön palveluista.

Kouluilla on aina talousvaikutuksia – sellaisiakin, joita kuntien budjetit ja päättäjät eivät tunne. Kyläkoulujen taloudelliset kerrannaisvaikutukset ovat pieniä kunnille. Jos kunnan talous on miinuksella noin miljoona euroa, niin ei siinä koulusta saatu säästö n. 70 000 – 100 000 euroa paljoa tunnu. Kun palkkamenojen osuus liikkuu 70 prosentin tasolla, säästämisen rajat ovat ahtaat. Esimerkiksi koulun oppilasmäärä, sijainti, kunto ja moninaiskäyttö huomioon ottaen koulun lakkautus ei ole aina kokonaistaloudellisin ratkaisu. Hätiköidyiltä ratkaisuilta voitaisiin välttyä, jos päättäjät esim. lakkautettua koulua koskevat toimenpiteet siirtäisivät ulkopuoliseen arviointiin.

Koulun koko ja oppimistulokset

Perusopetuksen kouluissa oli vuonna 2009 keskimäärin 180 oppilasta. Kotimaisissa tutkimuksissa tai arvioinneissa ei ole havaittu koulun koolla ja oppimistuloksilla olevan juurikaan yhteyttä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on kuitenkin raportoitu tietoja, joiden mukaan oppilasmäärän kasvu voi tietyin ehdoin heikentää tuloksia. Pieniä kouluja puolustetaan mm. hyvällä työrauhalla, oppilastyytyväisyydellä sekä opettajan ja oppilaan vuorovaikutuksen tiiviydellä.

Opetusryhmän koko ja oppimistulokset

Koulujen kasvaessa opetusryhmien koot suurenevat. Perusopetusryhmien keskikoko oli vuonna 2009 noin 23 oppilasta, kun se oli esimerkiksi vuonna 2004 20 oppilasta. Näiden ryhmien keskikoko oli yli 500 oppilaan kouluissa noin 24 ja alle 50 oppilaan kouluissa noin 13 oppilasta. Meillä ei ole havaittu opetusryhmän koon vaihtelusta johtuvia selviä oppimistulosten eroja. Pienessä koulussa ja opetusryhmässä oppilaiden tuen tarpeet kyetään tunnistamaan hyvin.

Kansainvälisissäkään vertailuissa ei ole havaittu kiistatonta yhteyttä opetusryhmän koon ja oppilaiden suoritusten välillä. Eräät tutkijat ovat osoittaneet kuitenkin, että noin 60 prosentissa tutkimuksia pieni ryhmä osoittautui suurta paremmaksi, jos myös opetus muuttui ryhmäkoon mukaan.

Opettajan ja oppilaan vuorovaikutuksen on havaittu lisääntyvän tasaisesti oppilasmäärän pudotessa, jolloin myös oppilaiden asenteet koulutyöhön ovat parantuneet. Työrauhahäiriöitä on vähemmän pienissä luokissa.

Pieniä kouluja on meillä melko tiheästi kansainvälisesti verraten. Se on kansallista kulttuuripääomaa. Tiheämpääkin kouluverkkoa on pidetty Suomessa yllä ja vaikeammissa talousoloissa.

Koulujen lakkautusta edeltää usein pitkä taistelu. Yksittäisillä kouluilla voi olla merkitystä laajemminkin paikallisesti ja alueellisesti. Pienten koulujen tulevaisuudesta tulisi käydä rehellistä vuoropuhelua ja ennakoida vaihtoehtojen seuraamuksia. Valtiovallan viesteillä on suuri merkitys tässä keskustelussa.

Mutta lopuksi täytyy vielä todeta, että monissa kouluissa lauletaan myös ensi keväänä viimeistä kertaa suvivirttä, ikävää mutta totta.

Koulujen määrä 1990 – 2009