(1.1.2013) Syrjäytynyt nuori tarvitsee muutakin kuin koulutusta tai töitä!

”Sanotaan, että työ on parasta sosiaaliturva ja helpommin yleensä työllistyy jos on ammatillinen koulutus. Suurin osa syrjäytyneistä nuorista ei kuitenkaan hyödy pelkästä työ- tai koulutuspaikasta, koska heillä on vakavia muita ongelmia ja elämänhallinta heikentynyt”, arvioi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko puhuessaan Joulukuussa 2012 telä-Pohjanmaan Nuorisoseuran 130 – vuotisjuhlissa Ilmajoella.

”Tällä hetkellä maassamme on joukko moniongelmaisia nuoria, jotka eivät itse kykene auttamaan itseään. Ongelmia ovat mm. päihde- ja mielenterveysongelmat, talousongelmat, asunnottomuus ja edellä mainittujen yhdistelmä. Ongelmat ilmenevät yleensä masentuneisuutena, päivärytmin puuttumisena, yksinäisyytenä ja yleisenä elämänhallinnan heikentymisenä.”

”Tarvitaan tilanteen realisointia, motivointia ja kannustusta sekä palvelujen räätälöintiä, konkreettista asiointitukea ja rinnalla kulkemista. Ennen kaikkea tarvitaan elämän tarkoituksen löytämistä, arjen hallinnan ja vuorokausirytmin harjoittelua”, totesi Risikko.

Yksi merkittävimmistä hallituksen syrjäytymistä estävistä toimista on nuorten yhteiskuntatakuuohjelma, joka käynnistyy ensi vuoden alussa. Sen avulla taataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30 -vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu- opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta.

Jotta myös ne nuoret, joilla on runsaasti ongelmia, pystyvät hyötymään nuorisotakuusta, on sosiaali- ja terveysministeriön toimesta käynnissä moniakin toimia nuorten palvelujen kehittämiseksi.

”Muiden ministeriön toimien lisäksi vielä ennen vuoden vaihdetta olen kutsunut luokseni asiantuntijoita, jotka tekevät työtä nimenomaan sellaisten nuorten kanssa, joiden elämänhallinta on heikentynyt. Matalan kynnyksen toimintaa, jota he tekevät, on saatava levitettyä kaikkialle maassamme”, sanoi Risikko.

Elinkeinoelämän Valtuuskunnalle EVA:lle raportin tehneen Tilastokeskuksen kehittämispäällikön Pekka Myrskylän mukaan vuonna 2010 syrjäytyneitä 15-29 -vuotiaita nuoria oli yhteensä noin 51 300. Syrjäytyneistä nuorista työttömiä työnhakijoita oli 18 800 ja muita työvoiman ulkopuolisia 32 500. Viimeksi mainitut ovat Myrskylän mukaan syrjäytymisen kova ydin.