(29.3.2017) Koulujen hävikkiruoka pelastaa monen arjen

Niina Kaartinen kuljettaa linjastolle päätymättömät ruoat kouluilta Ystävän tuvalle, jossa ne jaetaan saman päivän aikana ruokapankin asiakkaille. KUVA: HEIKKI HAKANEN

Kolme koulua Seinäjoella lahjoittaa hävikkiruokansa seurakunnan ruokapankille jaettavaksi.

Seinäjoen yhteiskoululla lopetellaan ruokailua puolen päivän jälkeen tiistaina. Ruokalan keittiössä Paula Korpi ja Miia Sauramäki lastaavat perunamuusia ja nakkeja sinisiin kymmenen litran ämpäreihin, jotka seurakunnan ruoka-avun koordinaattori Niina Kaartinen saapuu sovitusti hakemaan kello 12.20.

– Muusia jäi kahdeksan kiloa ja nakkeja vähän yli kymmenen kiloa. Tämä on kaikin puolin hieno juttu. On ilo antaa ruoat eteenpäin. Samalla biojätteen määrä on vähentynyt, Korpi kertoo.

Ruokapankin ja Seinäjoen yhteiskoulun yhteistyö alkoi hieman yli vuosi sitten. Vuodenvaihteessa mukaan tulivat lyseo ja Marttilan koulu.

Kaartinen iloitsee toimivasta yhteistyöstä koulujen kanssa.

– Valtavan hienoa, että koulut eivät halua kipata hävikkiruokaa roskikseen, vaan lahjoittaa sen meille, hän kiittelee.

Ruokapankin asiakasmäärät ovat Kaartisen mukaan nousussa, joten hävikkiruoalle riittää kysyntää.

– Asiakkaamme ovat todella tyytyväisiä ja kiitollisia, kun he saavat ruokakassiavustusten lisäksi valmista, hyvää ja terveellistä ruokaa ilmaiseksi.

Myös muut koulut ovat kiinnostuneita hävikkiruoan lahjoittamisesta vähävaraisille. Kun Kaartinen haki hiljattain ruokia yhteiskoululta, emännät kertoivat, että mukana oli evästä myös naapurikoululta.

– Kunhan kipporalli alkaa pyöriä, yhteistyö voi hyvin laajentua ja voimme ottaa enemmän ruokaa vastaan, Kaartinen sanoo.

Ruokapankki jakaa hävikkiruokaa tiistaisin ja torstaisin Ystävän tuvalla. Aiemmin Kaartinen hankki kertakäyttöastioita ruoanjakelua varten, mutta jaettavan ruokamäärän lisäännyttyä ruokapankin aktiivit ovat pyytäneet asiakkaita ottamaan omat astiat mukaan.

– Olemme omien astioiden käyttämisessä vielä opetteluvaiheessa, mutta hiljalleen asiakkaat alkavat tottua siihen.

Ruoanjakopäivinä Kaartinen hakee useimmiten itse ruoat kouluilta. Hän vie lahjoittajille kymmenen litran kannellisia ämpäreitä, joissa ruoat kulkeutuvat kätevästi määränpäähän.

Koulujen ruokahävikin määrä vaihtelee, toisinaan ruokaa on vähemmän jaettavaksi, toisinaan huomattavia määriä. Jos ruokaa ei jää yli, kouluilta ilmoitetaan, että tarjolla on ei-oota. Niin käy melko harvoin.

– Yleensä jotakin aina jää, ja me haemme pienetkin erät. Jo puolesta ämpärillisestä keittoa moni saa ruoan.

Koulujen lisäksi Kaartinen noutaa hävikkiruokaa sairaalasta. Hiljattain eri paikoista haettua ruokaa oli jaossa yhteensä parikymmentä ämpärillistä ja ruoat kaavittiin viimeistä pisaraa myöten.

– Ruokapankilta ruokaa ei jää koskaan yli. Kaikki jaetaan. Meiltä ei myöskään mene mitään roskiin, biojäteastiamme ovat tyhjän panttina.

Seinäjoen seurakunnan diakonian ruokapankin avulle on yhä enemmän kysyntää. Kaartisen mukaan ruokapankissa on ollut viime vuosina käyntejä vajaat neljätuhatta vuodessa. Alkuvuoden aikana käyntejä on ollut jo lähes sata enemmän kuin aiempina vuosina vastaavaan aikaan.

– Toimeentulotuen siirtyminen kunnilta Kelaan on lisännyt ihmisten avuntarvetta. On ollut ihana asia, että olemme voineet ojentaa ruokapankin setelin hädässä oleville. Joka ruokajaossa on ollut viitisenkymmentä hakijaa, pääsiäisen jakoon odotamme 250 asiakasta, Kaartinen kertoo.

Kaartinen muistuttaa, että ruokapankin apua saadakseen on ensin käytävä diakoniatoimistossa, jossa päätetään ruokapankkisetelin myöntämisestä.

– Ilkka / Marika Eikkula