(28.1.2015) Helsinki lopettaa koulujen väliset kisat: Urheiluväki tyrmistyi!

(Tero Hakola, HS)

Helsingin opetusviraston päätös lopettaa koulujen väliset urheilukilpailut herättää urheiluväen piirissä surua, tuohtumusta ja ihmetystä.

Opetusvirasto perustelee päätöstään säästösyillä ja halusta panostaa liikuntamuotoihin, jotka liikuttavat mahdollisimman monia koululaisia.

Urheiluvaikuttajat ovatkin huolissaan koulumaailman penseästä suhtautumisesta nimenomaan urheiluun ja kilpailullisuuteen.

”Päätös on surullinen. Koululaisia pitää yrittää aktivoida liikkumaan kaikin tavoin”, Koululiikuntaliiton toiminnanjohtaja Kristiina Jakobsson sanoo.

Opetusvirastossa katsotaan, että koulujen välisiin kilpailuihin ovat osallistuneet vain sellaiset oppilaat, jotka harrastavat aktiivisesti liikuntaa jo muutenkin. Jakobsson pitää näkemystä mustavalkoisena ja ihmettelee perusteluja.

Hän muistuttaa, että Helsingissä koulujen kisoihin osallistuu vuosittain 4 000 oppilasta, joten aivan pienen porukan toiminnasta ei ole kyse.

”Ne ovat olleet erittäin suosittuja.”

”Tällaiset kisat ovat myös tärkeitä yhteisöllisiä tapahtumia”, Jakobsson jatkaa.

Jakobssonin mukaan koulut voisivat säästää rahaa tiivistämällä yhteistyötä seurojen kanssa.

Tulisieluisen urheilumies, entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu Arto Bryggare kritisoi opetusviraston päätöstä.

”Virkamiehet selittävät aina”, hän toteaa.

Bryggaren mukaan urheilun ja etenkin kilpaurheilun asema on ollut kouluissa laskeva.

”Nykyisin nähdään väärin, että kilpaurheilu kuuluu niille, jotka juoksevat sata metriä aikaan 9,50. Ei se niin ole.”

Bryggare haluaisi selvittää miten koulu-urheilun asemaa voisi vahvistaa sen sijaan että sitä heikennetään. Hänellä on jo ehdotus mistä selvitystyön voisi aloittaa.

”Liikunta voitaisiin siirtää pois opetusvirastosta liikuntaviraston alaisuuteen. Näin koululiikunta voitaisiin integroida paremmin seuratyöhön”, hän heittää.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtaja Sami Kalaja painottaa koulukilpailujen merkityksestä yhteisöllisyydelle.

”On sellaisia kilpailuja, joissa edustetaan aidosti kouluja. Ne tukevat aidosti yhteisöllisyyttä, antavat motivaatiota ja toimivat piristysruiskeena. Olen esimerkiksi ollut jääkiekko-ottelussa, jossa on 600 oppilasta kannustamassa joukkueita”, jyväskyläläisen Kilpisen koulun rehtorina aiemmin toiminut Kalaja sanoo.

”Sitten on tapahtumia, joissa koulu on lähinnä maksumiehenä, ja nuoret urheilijat edustavat lähinnä seuroja. Niistä en pidä.”

Myös Kalaja ihmettelee kilpaurheilun koulumaailmassa saamaa outoa kaikua.

”Koulukilpailut ovat tärkeitä tapahtumia, kunhan ei mennä pelkästään kilpaurheilun ehdoilla.”

Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa johtava Markus Kalmari muistuttaa, että koulukisat voivat olla väylä kilpaurheiluun sellaisille nuorille, jotka eivät ole mukana seuratoiminnassa.

”Me toivomme ylipäätään, että urheilu saisi enemmän näkyvyyttä koulupäivän sisällä, sillä koulut ovat ainoa tapa tavoittaa kaikki lapset”, hän toteaa.

”Kouluissa ovat ne, jotka harrastavat liikuntaa, mutta myös ne, jotka pohtivat harrastuksen aloittamista tai lopettamista”, hän jatkaa.

Kalajan mukaan koulujen merkitys on suomalaisen kilpaurheilun tulevaisuudelle ratkaiseva.

”Urheilun läsnäolo on kouluissa nykyisin erittäin vähäistä. Jos haluamme, että Suomessa on kilpaurheilua jatkossakin, kouluun on saatava kilpaurheilua tukevia rakenteita.”