(26.1.2015) OAJ: Opettajiin kohdistuva väkivalta lisääntynyt

(HS, Pauliina Grönholm)

Turvattomuus ja väkivalta ovat lisääntyneet opetus- ja kasvatusalalla. Päivittäisestä väkivallasta kärsivät eniten erityisopettajat, koulunkäyntiavustajat ja lastentarhaopettajat.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n työolobarometrin mukaan 10 prosenttia opettajista ja opetusalan esimiehistä oli kohdannut väkivallan uhkaa työssään viimeisen vuoden aikana. Seitsemälle prosentille väkivalta oli aiheuttanut sairautta tai työstä poissaoloa.

”Tutkimusten mukaan väkivalta on kasvanut koko 2000-luvun ajan, mutta organisaatiotasolla sitä ei tunnisteta, jolloin ei myöskään ole yhtenäisiä menettelytapoja”, OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio.

OAJ:n vuonna 2013 tehdyn selvityksen mukaan nykytilanne on kuntien välillä Länsikallion mukaan hajanainen. OAJ arvioi, että puuttumattomuus väkivaltatilanteisiin aiheuttaa kunnille yli kahden miljoonan euron sairauspoissaolo- ja sijaiskustannukset.

”Väkivalta ja väkivallan uhka tulee tunnistaa, tilanteisiin tulee reagoida ja turvallisuutta parantavat toimet on suunniteltava nykyistä paremmin”, hän sanoo.

Työterveyslaitos ja OAJ ovat kehittäneet opetus- ja kasvatusalan henkilöstölle väkivaltatilanteiden ilmoitus- ja käsittelymenettelyn, jotta esimiesten on helpompi tarttua tilanteisiin ja parantaa koulujen ja päiväkotien turvallisuutta.

Väkivallan hallintamenetelmää testattiin lähes 30 opetus- ja kasvatusalan työpaikassa. Työpaikoilla käytiin läpi, miten väkivaltatilanteissa toimitaan ja kerättiin kokemuksia opettajilta ja muilta työntekijöiltä väkivaltatilanteiden ilmoitus- ja käsittelymenettelystä.

”Menetelmässä on huomioitu opetus- ja kasvatusalan erityislainsäädäntö, jotta esimerkiksi yksilön tietoturva ei vaarannu”, Länsikallio kertoo.

Nyt tehty kehitystyö on vasta alkua, Länsikallio toteaa.

”On tärkeää, että kouluissa ja päiväkodeissa huolehditaan turvallisista työjärjestelyistä, kuten tarpeeksi pienistä opetusryhmistä ja riittävistä henkilöstömääristä.”

Hankkeeseen osallistui 9 työnantajaa ja 27 kasvatus- ja opetusalan työpaikkaa. Niissä työskenteli 793 opettajaa ja 584 muuta työntekijää.

Hanke toteutettiin laajassa yhteistyössä kuntien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Sen rahoitti sosiaali- ja terveysministeriön Työhyvinvointifoorumi.