(17.8.2012) Avustaja auttaa ammattiin

Ilmajokelainen Janne Pirttiaho uskoo, että ilman omaa avustajaa hän ei olisi enää ammattikoulussa.

Seinäjoki 17-vuotias Janne Pirttiaho on vuoden ajan opiskellut Seinäjoella Koulutuskeskus Sedussa. Nuoresta miehestä tulee ICT-asentaja. Erona muihin luokkatovereihin hänellä on tunneilla mukana henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja.

Peruskoulun jälkeen Pirttiaho kävi Ammattistartin, joka vastaa kymppiluokkaa. Hän aloitti myös ammattikoulun autopuolen, mutta ne opinnot jäivät kesken.

– Kiinnostus jotenkin lopahti, Pirttiaho kertoo.

Pirttiaho kertoo, että hänellä on oppimisvaikeuksia, lukihäiriö ja keskittymisvaikeutta. Niiden vuoksi teoria-aineet kuten ruotsi, äidinkieli ja matematiikka ovat pahimpia. Tällöin keskittyminen helposti herpaantuu. Nyt hänellä on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja.

– En usko, että olisin enää mukana, jos ei olisi avustajaa, Janne Pirttiaho sanoo.

Pirttiahon ja seinäjokelaisen Ari-Pekka Harjun yhteistyö alkoi vuosi sitten. Avustajan palkan maksaa Ilmajoen kunta.

Jannen äiti ja Ammattistartin opettaja Anne Ojalehto tekivät paljon töitä, että Janne saisi avustajan. Äiti Mari Pirttiaho on kiitollinen kunnalle ja erityisesti Ojalehdolle, joka selvitteli asiaa kesälomaltaankin.

Päätöksen tekoon meni noin neljä kuukautta ja Pirttiahon koulu ehti jo alkaa. Lopulta kunnan päätös oli myönteinen ja avustajaksi valittiin Harju.

– Olen todella onnellinen, että Janne sai mahdollisuuden hankkia ammatin. On hienoa, että kunta uskalsi lähteä kokeilemaan tämän pojan kanssa.

Olen ymmärtänyt, että avustajia on harvoilla ja yleensä heitä palkataan kehitysvammaisille, Mari Pirttiaho sanoo.

Janne Pirttiaho ja Ari-Pekka Harjun yhteistyö sujuu molempien mukaan hyvin.

– Janne on minun työnantajani, mutta minä ne kahvit yleensä maksan, Harju kertoo ja nauraa

Tavoitteena on, että Janne pysyy tavallisen luokan tahdissa. Tämä onkin onnistunut.

– Sen verran hyvin on mennyt, että vain yksi kurssi repajaa, Harju sanoo.

Urheilutermein Harju näyttääkin Pirttiaholle pääosin vihreää korttia.

– Vain muutaman kerran on tullut keltainen kortti, ja se on tullut vaarallisesta pelitavasta ja änkyröinnistä. Punaista ei ole tarvinnut näyttää lainkaan, Harju sanoo.

Yhteistyöhön kuuluu, että Harju on mukana tunneilla. Teoriatunneilla Harju toimii myös puhtaaksikirjoittajana, eli hän tekee muistiinpanot, joita Pirttiaho voi lukea myöhemmin.

– Koulujutuista koen Aapeen ohjaajakseni. Hän selittää ja antaa vinkkejä, miten oppisin.

Harju myös näpsäyttää sormille, jos Pirttiaho ei keskity opetukseen.

– Joskus riittää, kun tietää, että joku on läsnä ja potkimassa vauhtiin, Pirttiaho sanoo.

Harjun mielestä avustajan pitää olla kaveri, mutta pysyä tiukkana.

– Unohda tittelit ja pidä ammattitaito, hän kiteyttää.

Omankin pojan käytöshäiriöiden kanssa paininut Harju korostaa, että kuntien pitäisi ottaa nuorista kiinni. Avustajat maksavat vähemmän kuin syrjäytyminen.

– Varsinkin, kun yleensä on etukäteen tiedossa ne oppilaat, jotka tarvitsivat apua.

Enemmän aikuisilla kuin lapsilla

Henkilökohtaisia avustajia on pääsiassa aikuisilla, kertoo Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liiton puheenjohtaja Jarmo Tiri.

– Kuinka paljon henkilökohtaisia avustajia on kouluissa, on varmaan sellainen tieto, jota kukaan ei tilastoi, Tiri sanoo.

Tietoa ei löydy myöskään Opetushallitukselta. Tirin mukaan henkilökohtaisia avustajia kysytään tällä hetkellä enemmän kuin heitä on.

– Kilpaillaan sellaisesta työvoimasta, josta muutkin työnantajat ovat kiinnostuneita. Avustajaan pitää pystyä luottamaan paljon, sillä avustaja on sekä iholla että kukkarolla, Tiri kuvailee.

Apuun ei kuulu hoivaa tai hoitoa.

– Henkilökohtainen apu on enemmänkin teknistä apua, jossa avun saaja itse määrittää, mitä kulloinkin tarvitaan ja milloin se tehdään.
Erityistä henkilökohtaisten avustajien kohdalla on, että heillä ei ole samanlaista valvontaa kuten esimerkiksi sairaanhoitajilla, sillä avustajan työnantaja on yleensä apua tarvitseva ihminen itse. Kustannukset maksaa yleensä kunta, joka saa valtiolta avusta.

Suuntaa-antavaa on, että kuntien palkkalistoilla oli viime vuonna yhteensä 680 henkilökohtaista avustajaa. Nimikkeet vaihtelevat. Henkilökohtaisia avustajia oli 635 ja henkilökohtaisia koulunkäyntiavustajia 45. Henkilökohtainen avustaja ei ole sama asia kuin koulunkäyntiavustaja. Kunnissa oli viime vuonna 7 088 koulunkäyntiavustajaa, 382 kouluavustajaa, 2 190 koulunkäynnin ohjaajaa, 486 koulunkäynninohjaajaa. Nimikkeet vaihtelevat, sillä kunnat voivat valita ne. (Tilastokeskus lokakuu 2011)