(2.1.2015) Erityisopetuksen siirto normaaliluokkaan on epäonnistunut

Viime vuoden alusta voimaan tullut ns. koulurauhapaketti on selventänyt järjestyksenpidon pelisääntöjä opinahjoissa. Yksi ongelma kouluun on hiipinyt kuitenkin vanhemmista lakipäätöksistä. Normaaleihin luokkiin siirtyneet erityisoppilaat eivät aina uskoa kuria.

– Tämä on lisännyt rauhattomuutta. Luokkiin on saapunut koulukunnottomia oppilaita. Opettajan aika tunnilla menee siihen, että työrauha säilyy. Tilanteesta kärsivät kaikki oppilaat, toteaa Suomen Luokanopettajat ry:n seinäjokelainen puheenjohtaja Matti Sippola.

Erityiskouluja ja erityisluokkia on Sippolan mukaan ajettu Suomessa alas

– Ajatus oli kaunis, että erityisoppilaat saavat käydä koulua normaaleissa luokissa. Tämä olisi kuitenkin vaatinut paljon lisää työvoimaa ja riittävän pienet ryhmäkoot.

Muutaman vuoden kokemukset eivät vaikuta Sippolan mukaan hyviltä.

– Jos huomataan, että lakiin on tullut virheitä, niin miksi niitä ei voitaisi korjata?

Vuoden ajan vaikuttaneen koulurauhalain mukaan kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Sippolan mukaan kentältä tulleet viestit ovat kertoneet sitä, että byrokratia on lisääntynyt.

–Kaikki pitää kirjata ja arkistoida. Tämä vie aikaa, joka on pois yleensä opetuksesta.

Kasvatuskeskusteluihin pitäisi yrittää saada mukaan myös oppilaan huoltaja.

– Käytännössä se usein mahdotonta, kun pyrkimys on, että keskustelu käytäisiin heti tilanteen jälkeen.

Sippola on kuullut myös, että jossain päin maata huoltajat ovat älähtäneet, kun heitä ei ole kutsuttu kasvatuskeskusteluun.

– Itse puhun maalaisjärjen puolesta. Uskon, että hyvin monessa paikassa siihen luotetaan. Mielestäni asioita on turha kirjata, jos oppilas on tehnyt tyhmyyksiä ja siitä on juteltu hänen kanssaan viisi minuuttia.

Oppilaiden kännyköiden käyttö tunneilla on myös selkeytynyt.

– Opettajalla on oikeus ottaa tarvittaessa kännykän pois lopputunnin ajaksi tai koko loppupäiväksi, jos oppilas käyttää sitä häiritsevästi tunnilla. Aiemmin oppilas saattoi sanoa, että et voi ottaa sitä pois. Koulurauhapaketti on vähentänyt juupas–eipäs -leikkiä.

Sippola muistuttaa, että älypuhelin voi joissain tapauksissa olla myös hyödyksi tunneilla.

– Se on hyvä apuväline. Tärkeintä on kuitenkin normaali opetus. Mitä vanhempia oppilaat ovat, sitä enemmän kännyköitä voi käyttää myös tiedonhankinnassa.

Aiemmin opettajilla ei ollut minkäänlaista oikeutta puuttua koulumatkoilla ilmenneeseen kiusaamiseen. Uusi koulurauhapaketti antaa nyt mahdollisuuden koululle tiedottaa asiasta lasten vanhemmille.

– Kaikkeen kiusaamiseen pitää tarttua. Uskon, että näin kouluissa tehdäänkin. Olen kuitenkin niin pessimistinen, että koskaan emme pääse nollatoleranssiin. Tenavat osaavat katsoa sopivan hetken, jos he haluavat kiusata. Opettajat ja henkilökunta eivät pysty näkemään kaikkea.

Uusia keinoja puuttua häiriöihin

Viime vuoden alussa voimaan tullut ns. koulurauhapaketti antaa oppilaitosten rehtoreille ja opettajille uusia keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen. Keinovalikoima painottuu ennaltaehkäisevään suuntaan.

Kasvatuskeskustelusta on tullut uusi ja ensisijainen keino puuttua oppilaan epäasiallisen käyttäytymiseen.

Jälki-istunnossa on mahdollista teettää kirjallisia ja suullisia tehtäviä esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja osallisuutta käsittelevistä aiheista. Oppilas voidaan myös määrätä puhdistamaan tai järjestämään tilat, jotka hän huolimattomuudellaan tai tahallisesti on sotkenut.

Uusittu lainsäädäntö antaa opettajalle ja rehtorille mahdollisuuden erityisissä tilanteissa tarkistaa oppilaan repun ja ottaa pois vaaralliset tai häiritsevät esineet. Läsnä tulee olla kaksi aikuista, joista toisen oppilas voi valita. Tarkastamisessa on noudatettava hienotunteisuutta.