(16.4.2016) Kyläkoulukehitys huolestuttaa: ”Pitäisi arvioida kuin faunaa ja flooraa”

Panelistit olivat yksimielisiä, että kyläkoulujen häviäminen tulisi estää. Kuva: Riku Tulla

– Meillä ei tehdä yhtään tieleikkausta, ilman, että arvioidaan faunaa ja flooraa, mutta meillä tehdään kaikki lapsia koskevat päätökset miettimättä yhtään niiden vaikutuksia lapsille. Tässä on huutava ristiriita, suree opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola.

Lauantaina järjestettiin Äänekosken Mämmen koululla paneelikeskustelu, jossa pohdittiin kyläkoulujen tulevaisuutta. Tilaisuudessa oltiin aidosti huolestuneita Suomen kylien elinvoimaisuudesta ja kyläkoulujen jatkuvista lakkautuksista.

– Useimmissa paikoissa nähdään huoli, miten elämä jatkuu jos koulu häviää kylältä. Kun puhutaan kyläkoulusta niin se ei ole pelkkä koulu vaan se on tavallaan kylän ja alueen sielu. Kylä saa elämän koulun kautta. Sitä kautta se heijastuu koko kylään, Äänekosken kaupunginhallituksen jäsen ja MTK:n valtuuskunnan Tommi Lunttila miettii.

Suvi Pesonen on huolestunut kehityksestä, joka johtaa kyläkoulujen lakkauttamiseen. Kuva: Riku Tulla

– Tiedän, miltä tällaiset lakkautuspäätökset tuntuu maaseudulla ja niiden lapsissa. Jos maaseudulta kuuluu soraääniä niin silloin on todellinen hätä. Mitkä ennen olivat Suomen vahvuuksia niin ovatkin nyt heikkouksia, kuten peruskoulu, jonka Pisa-tuloksilla vielä hetki sitten rehvasteltiin. Suomen peruskouluista on lakkautettu viimeisten 25 vuoden aikana puolet ja kustannukset vain kasvavat ja pahoinvointi lisäänttyy, suree Suomen Lähikoulut ry:n puheenjohtaja Suvi Pesonen

Panelistit näkivät kyläkoulujen lakkauttamisen osana erilaisia kuntien talouden tervehdyttämisohjelmia keinotekoisina.

– Vihoviimeinen kirosana on kuntatalouden tervehdyttäminen, jonka varjolla kyläkoulut saadaan pois. Siinä menee sitten samalla myös koko kunnan tulevaisuus, kyläasiamies Tuula Eloranta latasi

Panelistit ideoivat, kuinka kyläkouluja saataisiin säilymään Suomessa ja esille nousikin useita ideoita.

– Lasten pitää saada olla koulussa, jossa he viihtyvät. Jotta tähän päästään niin kouluissa pitää olla henkilökuntaa, joka on sitoutunut kouluunsa ja sen kehittämiseen. Kyläkouluissa pitää olla vahva henkilökunta, joka uskaltaa sanoa asioita ääneen, Kalkkisten palvelukeskuksen rehtori Mari Laurell miettii.

Paikalla paneelikeskustelussa olivat kansanedustaja Aila Paloniemi, Suomen Lähikoulut ry:n puheenjohtaja Suvi Pesonen, kyläasiamies Tuula Eloranta, Laukaan Ekokoulu-hankkeen projektipäällikkö Antti Tourunen, Kalkkisten palvelukeskuksen rehtori Mari Laurell, Toivakan kunnanjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen, Äänekosken kaupunginhallituksen jäsen ja MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila ja Jali Tuhkunen Keuruulta.

– KSML / Riku Tulla