(11.11.2016) Puutteita Kuortaneen kouluverkkoselvityksessä

Kuortaneen kunnan innokkuus lakkauttaa kunnan kyläkouluja ihmetyttää. Lakkautusten perustelut ovat vaihdelleet. Syitä ovat olleet oppilasmäärä, kaksiopettajaisuus, toisen koulun läheisyys, koulun kunto ja taloudellinen tilanne.

Vuonna 2013 lakkautusuhan alla oli Leppälä, joka pelastui tuolloin täpärästi. Tänä vuonna Leppälä on uudestaan valittu lakkautettavaksi kouluksi, mitä perustellaan rakennusten käyttökustannuksilla ja oppilasennusteilla.

Teknisen johtajan esittelemät käyttökustannukset sisältävät koulun läheisyydessä sijaitsevan kunnan vuokratalon ns. asuntolan kustannukset. Tämän tekninen johtaja on myöntänyt, mutta lukuja ei ole korjattu. Samasta asiasta huomautettiin jo vuonna 2013 lakkautusuhan alla ja viimein esiteltiinkin laskelmat, jossa asuntolan osuus vähennettiin koulun kustannuksista.

Edellisen lakkautusuhan alla teknisen kustannuksista eriteltiin myös Leppälän erillisen liikuntasalin (rakennettu 1990-luvulla) kustannukset, jolloin koulun käyttökustannukseksi jäi noin 68 000 euroa. Liikuntasali luvattiin tuolloin jättää kunnalle koulun lakkauttamisen jälkeen, koska sitä käyttävät erilaiset ryhmät ja järjestöt. Tällä kertaa asiasta ei ole mainittu. Onko siis tarkoitus lakkauttaa liikuntasalin käyttö koulun ohella?

Sivistysjohtaja on esitellyt Kuortaneen alakoulujen oppilasmääräennusteita, joita ainakin Leppälässä on tarkistettu ja korjattu. Leppälässä käy koulua ulkopaikkakuntalaisia lapsia Alajärven Länsikylästä, jotka tuovat kunnalle tuntuvaa kotikuntakorvausta. Oppilaslaskelmissa ei ole otettu huomioon tulevia Länsikylän oppilaita, jotka ovat Leppälässä jo koulua käyvien sisaruksia ja heidän tulonsa Leppälään on varmistettu.

Kotikuntakorvaus, jota oppilaan vastaanottava kunta saa, vaihtelee oppilaan iän mukaan 4 000–10 000 euroa / oppilas / lukuvuosi. Tänä vuonna Kuortane saa Länsikylän oppilaista kymmenestä oppilaasta ilmaista rahaa 58 000 ja vuonna 2019 yli 85 000 euroa. Summilla maksaa jo ainakin yhden opettajan palkan vuosittain.

Jos Leppälän lakkautetaan syksyllä 2019, Alvarin kouluun muodostuu 3–4 suurta luokkaa jo sivistysjohtajan laskelmillakin: 1.lk 20 oppilasta, 2.lk 16 oppilasta, 3.lk 28 oppilasta, 4.lk 30 oppilasta, 5.lk 26 oppilasta ja 6.lk 28 oppilasta. Ihmetystä herättää Alvarin oppilaiden vanhempien välinpitämättömyys lastensa kouluhyvinvointia kohtaan.

Kuka haluaa käydä koulua tai opettaa 28 oppilaan luokassa? Alvarin luokkatilat ovat pieniä ja 28 oppilaan sijoittaminen luokkaan ei varmastikaan anna oppimisrauhaa kenellekään.

Suurille luokille tarvitaan lisää koulunkäynninohjaajia opettajan tueksi. Alvarissa ei ole ylimääräisiä luokkatiloja, mikä estää suurten luokkien jaon. Jos luokkien jako olisi luokkatilojen puolesta mahdollista, tarvitaan siihen lisää opettajia. Onpa ratkaisu kumpi tahansa, kunnalle ei synny henkilöstösäästöjä.

Kunnan esittämissä laskemissa ja selvityksissä ei ole mainittu lainkaan koulukuljetuksia, joiden kustannukset tulisivat nousemaan Leppälän koulun lakkauttamisen myötä, tai koulujen kokonaiskustannuksia, jotka sisältävät niin teknisen kuin sivistyspuolen kustannukset. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon Mäyryn koulun lakkauttaminen toi kustannussäästöjä.

Lähikoulujen lakkauttamisissa ei ole myöskään otettu huomioon toimenpiteen vaikutusta lapsiin. Kunnan tulisi ennen päätöksentekoa tehdä lapsivaikutusarvio, joka perustuu lapsen oikeuksien sopimukseen. Ei ole lapsen edun mukaista, että hän istuu taksissa aamuisin ja iltapäivisin monta tuntia tai että hän käy koulua oppilasmäärään nähden liian pienessä luokkatilassa.

Perusteluina koulujen lakkauttamisille on esitetty opetuksen kustannuksen vähentäminen. Kunnan viranhaltijoiden selvityksissä on suuria puutoksia eikä maalaisjärjellä ajateltuna kyläkoulujen lakkauttamisesta ole tulossa kuntaan merkittäviä säästöjä. Herää kysymys, haetaanko toimenpiteellä edes säästöjä vai halutaanko kyläkouluista päästä eroon hinnalla millä hyvänsä. Kuntalaisen ja päättäjien pitäisi voida luottaa virkamiesten esittämiin laskelmiin ja selvityksiin.

Kuortaneen kunta ei tarjoa itäisen alueen asukkaiden ja yrityksien työntekijöiden lapsille edes sitä lähikoulua, joka usein on yksi houkutin kuntaan jäämiselle tai muuttamiselle

Huolestuneiden Leppälän vanhempien puolesta Jenni Mäkelä

Related posts:

(2.8.2016) Kovaa kritiikkiä ajattelulle koululakkautusten takana (16.9.2016) Kolmen kilometrin koulumatkaan menee jopa 2,5 tuntia päivässä (10.8.2015) 25 vuodessa peruskoulujen määrä on pudonnut puoleen (11.10.2015) Syyslomaa vietetään kouluissa lokakuussa (1.5.2016) Opettaja näkee Suomen karun todellisuuden: ”Ekaluokkalaiset voivat sanoa, ettei heillä ole rahaa ruokaan” (3.5.2016) Opettajat uupuvat kasvaviin kouluhäiriöihin – lääkkeeksi vaaditaan resurssien palauttamista (10.8.2016) Onko väliä, kuinka suuressa ryhmässä lapsesi käy koulua?