(8.3.2012) Kouluterveydenhuollon säästöt ovat tulleet kalliiksi

1990-luvun lamavuosina monet kunnat leikkasivat kouluterveydenhuollon menojaan. Peruspalveluista säästettiin, mutta samalla lasten ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon tarve lisääntyi.

Tämä käy ilmi terveystieteiden maisteri Tarja Paakkosen väitöskirjasta. Siinä on tutkittu Niuvanniemen sairaalan vaikeahoitoisten nuorten taustoja.

Pakkohoitoon otettuja itsetuhoisia ja väkivaltaisia lapsia ja nuoria hoidetaan tätä nykyä Tampereella ja Kuopiossa. Kolmas yksikkö on tulossa Kellokosken sairaalaan pääkaupunkiseudulle.

Paakkonen havaitsi , että vaikeahoitoisten alaikäisten kotikunnat olivat leikanneet kouluterveydenhuollon palveluja reilusti enemmän kuin vastaavankokoiset vertailukunnat. Tutkimuskuntien joukossa oli sekä isoja että pieniä.

1990-luvulla peruspalveluista säästäneet kunnat käyttivät sitten 2000-luvulla alaikäisten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon enemmän rahaa kuin vertailukunnat. Lisäksi ne suosivat laitoshoitoa avohoidon sijaan.

Säästöt peruspalveluista olivat siten huonoja päätöksiä myös rahassa mitattuna, sanoo Tarja Paakkonen.

– Kokonaisuutena menot olivat viidentoista vuoden ajalta suuremmat niillä kunnilla, jotka säästivät silloin 90-luvulla kouluterveydenhuollosta.

Vasta nyt lisää rahaa

Muutkaan kunnat eivät pääse Paakkosen mukaan juuri kehuskelemaan. Peruspalveluihin eli perhe- ja kasvatusneuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon käytetään nyt lasta kohti saman verran rahaa kuin 90-luvun alkuvuosina. Kouluterveydenhoidon rahat ovat tosin kääntyneet kasvuun aivan viime vuosina.

Koko maassa on 2000-luvulla pantu lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen panoksia peruspalvelujen sijasta erikoissairaanhoitoon. Paakkosen mukaan tehtäväkohtaiset valtionosuudet ohjautuivat Merikoissairaanhoitoon siitä huolimatta, että tavoitteeksi sanottiin varhainen puuttuminen.

Miljoonahoitoa

Sitten kun elämäntilanteet ja avun puute ovat johtaneet vaikeasti oireilevien lasten ja nuorten yksikköön, puhutaan jo isoista rahoista , sanoo Tarja Paakkonen. – Tämän aineiston perusteella kustannukset vaihtelivat 39 000 eurosta 1,7 miljoonaan euroon per alaikäinen.

Summa sisältää kaikki erikoissairaanhoidon kustannukset siihen asti, kun lapsi tai nuori pääsee vaikeahoitoisten pakkohoidosta.

Vuonna 2004 avatussa Niuvanniemen yksikössä on hoidettu tähän mennessä pariasataa vaikeasti oireilevaa 9-17-vuotiasta. Lähes kaikilla heistä on takanaan monenlaista väkivaltaa tai muita traumaattisia kokemuksia ja hoitopaikkaa toisensa perään. Hoito Niuvassa kestää keskimäärin kolmetoista kuukautta. Sen jälkeen puolet hoidettavista pystyy siirtymään kevyempään hoitoon, jopa avohoitoon tai kotiin.

Kaikkein vaikein tilanne on Tarja Paakkosen mukaan niillä, joiden vanhemmilla on suuria ongelmia kuten päihde- tai rikostaustaa.

– Ne lapset joilla on itsellään vaikeuksia, voivat syrjäytyä tästä erikoissairaanhoitopainotteisesta palvelujärjestelmästä, jos vanhemmat eivät pysty olemaan mukana siinä hoidossa ja sitoutumaan siihen, Paakkonen huolehtii.

Yle Savo / Kaija Kervinen