(27.12.2017) Koulunkäynninohjaajan hätähuuto puhuu karua kieltä alan ongelmista

Alan ammattilaiset kokevat, ettei palkkataso enää vastaa yhä haastavammaksi käyvää työnkuvaa. Kaikki eivät ole ottaneet uutta opetusohjelmaa käyttöön sellaisenaan, sillä sen on koettu vain pahentavan ongelmia luokissa.

Laastarointia, puremajälkiä, vääntyneitä ranteita, sijoiltaan menneitä jäseniä ja aivotärähdyksiä. Nämä ovat vammoja, joita koulunkäynninohjaajat tuovat lääkärien nähtäväksi.

Koulunkäynninohjaajat ovat yksi eniten väkivaltaa työssään kohtaavista ammattikunnista. Kunta10-tutkimuksen mukaan jopa 59,2 prosenttia koulunkäynninohjaajista oli kokenut työssään väkivaltaa.

– Kun minä menen huomenna töihin, tiedän, että köniin tulee, vuosia koulunkäynninohjaajana työskennellyt Krista toteaa.

Väkivalta myös yleistyy jatkuvasti. Esimerkiksi lyömistä ja potkimista koki vuonna 2016 45,9 prosenttia koulunkäynninohjaajista, kun vielä vuonna 2014 luku oli 39,8 prosenttia. Usein ohjaaja on väkivaltaisen oppilaan kanssa kaksin.

– Ymmärtääkseni ohjeistus on se, että jokaisen väkivaltatilanteen jälkeen tilanne pitäisi purkaa ja meidän kaikkien pitäisi saada rauhoittua, mutta väkivaltatilanteet ovat nykyään niin normaaleja, ettei niitä pureta mitenkään. Me vain jatkamme töitä, kun lapsi on rauhoittunut, Krista huokaa.

Edunvalvojat tietävät ongelmista

Kristan kertoma ei tule yllätyksenä JHL:n Varsinais-Suomen koulunkäynninohjaajien verkoston puheenjohtajalle Sanna Pihakivelle. Väkivaltailmoitusten tekemistä varten onkin toivottu jo jonkinlaista pikalinkkiä, sillä nykyisellään aika ei enää riitä kaikesta raportoimiseen.

Väkivalta ei kuitenkaan ole alan ainut ongelma. Oppilasaines muuttuu jatkuvasti haastavammaksi ja työmäärä lisääntyy. Kaikilla ei ole mahdollisuutta pitää yhtään taukoa päivän aikana, sillä jokainen hetki on vietettävä yhdessä oppilaan kanssa. Monikaan ei koe, että alan peruspalkka, noin 1871 euroa, vastaisi tehtyä työtä.

– Kyllä tätä työtä tehdään sydämellä, oppilaan takia. Moni tekee toista työtä esimerkiksi kaupan kassalla, että raha riittää elämiseen, Pihakivi toteaa.

Töitä on yleensä elokuusta toukokuun loppuun, mutta opettajien lomaeduista on turha haaveilla. Moni työskentelee määräaikaisuuksien ketjutusputkessa ja hakee kesäisin tukia selvitäkseen. Jopa vakituisiin työsopimuksiin tehdään nykyisin kesäkeskeytys. Jos kunnalla on järjestää töitä, kesät voivat kulua oppilaiden lomatoiminnassa tai vaikkapa vanhustenhoidossa.

Kiistaa ammattinimikkeestä

Vaikka työtehtävät ovat laajentuneet jatkuvasti, koulunkäynninohjaajilla ei ole tunnustettua asemaa opetushenkilöstön osana. Kaikkialla ei myöskään käytetä nykyistä ammattinimikettä. 212 kuntaa on vaihtanut koulunkäyntiavustajan koulunkäynninohjaajaksi.

– Se on minulle tänä päivänäkin mysteeri, miksi sitä vastustetaan. Siihen ei ole tullut juuri perusteluita. Meille siinä on kyse ennen kaikkea ammattiarvostuksesta. Vanha nimi ei kerro todellisesta työnkuvastamme eikä se ole vuosiin edes vastannut koulutuksen nimikettä, Pihakivi sanoo.

Juuri koulunkäynninohjaajan työnkuva tuntuu olevan monille mysteeri.

– Tarkoituksena on luoda tukea tarvitsevalle oppilaalle turvallinen ja kannustava oppimisympäristö. Työn tavoitteena on oppilaan ohjaaminen, avustaminen ja tukeminen oppimisprosessin eri vaiheissa siten, että oppilaan itsenäisyys ja omatoimisuus korostuvat, Pihakivi tiivistää.

Kurinpitomahdollisuudet uupuvat

Yksi suurista ongelmista on kurinpito-oikeuksien puute. Oppilasta ei saa ottaa otteeseen, ja vain opettaja saa poistaa oppilaan luokasta.

– Mitä teet kun oppilas käy kiinni? Annatko potkia, purra? Annatko heittää tuolilla, vahingoittaa toista oppilasta, lyödä saksilla? Yleisesti velvollisuutemme on suojella muita vaaratilanteen uhatessa. Tässä on laissa mielestäni ristiriita, koska periaatteessa emme saa ottaa otetta oppilaasta emmekä poistaa heitä luokasta, mutta jos näen, että oppilas yrittää saksilla uhata toista, niin kyllä minä käytän sitä omaa ammattitaitoani ja poistan sen väkivaltaisen oppilaan luokasta, Krista sanoo.

Kurinpito-oikeuksia on ajettu koulunkäynninohjaajille niin työehtosopimusten kuin eduskunnankin kautta. Pihakivi kertoo, että tavoitteena ovat samat oikeudet, kuin opettajalla.