(11.2.2016) Kaksi muuta alaikäistä hakkasivat poikaa lastenkodissa

13-vuotiasta poikaa tönittiin, lyötiin ja poltettiin tupakalla.

Alle 15-vuotiaat pojat alistivat poikaa muun muassa sylkemällä hänen suuhunsa ja pakottamalla hänet huuhtelemaan suutaan virtsalla.

Poika sijoitettiin lastenkotiin maaliskuussa 2013, ja hän oli siellä joulukuun alkuun asti. Lastenkotiin sijoitetaan vaikeasti traumatisoituneita ja ennalta arvaamattomalla väkivaltaisella käyttäytymisellä oireilevia lapsia. Lastenkodissa on sijoitettuina muun muassa väkivalta- ja huumekierteessä olevia lapsia.

Poikaa oli tönitty, hakattu ja kampitettu maahan. Hakkaaminen ja lyöminen oli ollut toistuvaa. Häntä oli poltettu tupakalla käteen, kämmeneen, kyynärtaipaleeseen, rintaan ja pakaraan.

Poikaa oli lyöty sähköjohdolla toistuvasti ja useita kertoja. Häntä oli alistettu muun muassa sylkemällä hänen suuhunsa, pakottamalla hänet syömään etanaa ja huuhtelemaan suutaan virtsalla. Lisäksi pojalta kiristettiin rahaa.

Sosiaali- ja terveysviraston lausunnon mukaan ”pahoinpitely on otaksuttavasti toteutettu lastenkodin ohjaajien ollessa toimistossa ja välittäessä työvuoron vaihtuessa seuraavalle vuorolle tarvittavat tiedot”.

Lausunnon mukaan pahoinpitelyt tapahtuivat lastenkodin oleskelutilassa sillä aikaa, kun he olivat ilman valvontaa 10–30 minuuttia. Virasto on ilmoittanut, että tulevaisuudessa kaikki ohjaajat eivät enää osallistu yhtä aikaa raportointiin.

Nyt 16-vuotias poika on edelleen sijoitettuna lastenkotiin, mutta toiseen sellaiseen.

Kun pahoinpitelyt ilmenivät, asiasta tehtiin rikosilmoitus poliisille. Poliisi kuitenkin lopetti tutkinnan, koska epäillyt olivat alle 15-vuotiaita. Pojasta vastanneen sosiaalityöntekijän mukaan pahoinpitelyt tulivat yllätyksenä, ja asian vakavuus paljastui heti. Hän kuvaili pojan kohtelua julmaksi.

”Ei voi hyväksyä”

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin mukaan poikaa kohdeltiin ihmisarvoa alentavalla tavalla, koska sosiaali- ja terveysministeriö laiminlöi valvontavastuunsa. Sakslin suositti korvausten maksamista, ja niin sosiaali- ja terveyslautakunta maksoi pojalle 5 000 euroa hyvityksenä.

Esittelijäneuvos Tapio Räty odotti kunnan päätöstä viime lokakuuhun saakka. Päätös julkaistiin vasta keskiviikkona netissä.

– Tässä on hyvitetty perheen vaatimuksen mukaisessa laajuudessa. Lisäksi maksettiin asianajan palkkio ja oikeudenkäyntikulut. Lapsen sijaishuolto järjestettiin muualle siten, että meidän ei tarvinnut siihen enää puuttua. Tämä on meidän osaltamme nyt loppuun käsitelty, Räty kertoo Iltalehdelle.

– Siinä olisi voinut käydä vielä pahemmin. Lapselle on tehty todella nöyryyttäviä asioita, jotka ovat ihmisarvoa alentavia. Niitä ei voi mitenkään hyväksyä tai sanoa, että ”pojat ovat poikia”. Näin ei saa olla, Räty tuomitsee.

Tarkastuksia

Sakslin toteaa päätöksessään, että sosiaali- ja terveysviraston selvityksistä ei ilmene tarkasti, miten lapsen psyykkistä kuntoa tutkittiin tapahtumien jälkeen ja millaista jatkohoitoa järjestettiin. Sakslinin mukaan kyseisen kunnan sosiaali- ja terveysvirasto oli laiminlyönyt sille kuuluvan järjestämis- ja valvontavastuunsa.

Onko sijaishuollolle mitään muita seurauksia vakavista puutteista?

– Heille annettiin huomautus hyvitysesityksen lisäksi. Kyseinen kunta on ottanut ratkaisun huomioon omien toimiensa kehittämisessä. He ovat luvanneet ottaa huomioon tämän tulevaisuudessa: resurssien käyttöön ja työvuorojen järjestelyyn kiinnittävät huomiota, Räty kertoo.

– Emme voi tehdä mitään muuta, mutta suoritamme tarkastuksia joka tapauksessa – käymme lastensuojelulaitoksessa varmasti jossain vaiheessa, Räty toteaa.

– Jos lapsi otetaan huostaan ja sijoitetaan sijaishuoltoon, hänen turvallisuudestaan ja hyvinvoinnistaan on huolehdittava. Tällaista ei saa kerta kaikkiaan tapahtua. Kun vielä tiedetään, että sijoitettavat lapset tarvitsevat erityishoitoa, resursseja ja työn tekemistä on jo etukäteen mietittävä.

Sijaishuollon nimeä ei kerrota julkisuudessa, koska lapsi voi olla sen kautta tunnistettavissa. Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta lain mukaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää.

Kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalla ja lastenkodilla on erityinen vastuu siitä, että lapset saavat sijaishuollossa sellaista huolenpitoa, joita heidän etunsa edellyttää.

Helsingin Sanomat kertoi ensimmäisenä lapsen epäinhimillisestä kohtelusta sijaishuollossa.

– Iltalehti / Tiina Saari