(30.11.2007) Vieraskynä – ”Yhteistyöllä eteenpäin”

[print_link]

Kirjoittaja on opetusministeri

 Jokelan tapahtumat pysäyttivät koko suomalaisen yhteiskunnan. Kohtasimme suuren surun ja järkytyksen, johon kukaan meistä ei osannut ennalta varautua. Turvalliseksi kokemaame kouluyhteisöön kohdistunut väkivallanteko järkytti koko kansakunnan perusturvallisuutta.

Välittömästi kuultuani tapahtuneesta ryhdyimme opetusministeriössä toimeen. Varmistimme, että Jokelassa on saatavilla kaikki tarvittava apu ja tuki. Kävin heti tapahtumailtana kriisikeskuksessa tapaamassa Tuusulan kunnan ja sivistystoimen johtoa. Huoli uhrien omaisten ja koko kouluyhteisön tilanteesta oli suuri. Tärkeintä oli tukea Jokelan koulun paluuta arkeen ja mahdollistaa koulutyön jatkuminen normaalisti mahdollisimman pian.

Halusin myös varmistaa, että jo kuluvan illan aikana kaikilla vanhemmilla, opettajilla ja rehtoreilla oli saatavilla materiaalia siitä, miten käsitellä kriisitilannetta kodeissa ja kouluissa. Olen saanut rohkaisevia viestejä vanhemmilta ympäri Suomea: kouluissa asia oli käsitelty hyvin ja tieto keskusteluista välitetty myös koteihin. Tästä haluan kiittää rehtoreita, opettajia ja muuta kouluhenkilökuntaa.

Valtioneuvosto varaa Tuusulan kunnalle voimavaroja tarpeellisen avun toteuttamiseksi. Hallitus on asettanut tutkintalautakunnan selvittämään koulusurmia ja siihen liittyviä tapahtumia. On tärkeää oppia tilanteesta. Näin voimme tehdä kaikkemme sen eteen, ettei mitään vastaavaa enää koskaan tapahdu.

Jokelaan tarvitaan apua vielä pitkään. Turvallisuuden tunteen palauttamiseksi tarvitaan paljon työtä.

Jokelan tapaus on nostanut esiin monia kysymyksiä ja tapauksen seurauksia pohditaan vielä pitkään. Opetustoimen seurausten arvioinnin tueksi olen kutsunut koolle asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ja koordinoida niitä toimia, joilla tuetaan kouluyhteisöjä ja rakennetaan turvallisuutta.

Työryhmässä on mukana muun muassa OAJ, Opetushallitus, lapsiasiainvaltuutettu, Suomen rehtorit ja Kuntaliitto. Työryhmä on aloittanut työnsä. Tällä hetkellä ensisijaista onkin, että kouluyhteisöjä tuetaan koko kunnan voimin. Kouluja ei saa jättää yksin vastaamaan lasten ja nuorten tilanteesta.

Suuri osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Heillä on tukenaan huolehtivat vanhemmat ja muu lähiyhteisö. Huolestuttavaa on, että kasvavalle osalle lapsia ja nuoria sekä heidän perheilleen on kasautumassa monimutkaisia ongelmia. Yhteiskunnan muutokset ja ongelmat näkyvät ja tuntuvat kouluissa. Siellä haasteeseen on vastattu ja tehty hyvää työtä yhteistyössä vanhempien ja eri toimitahojen kanssa.

Koulun ja oppilaitosten tehtävänä on oppimisen ja opiskelutaitojen edistämisen ohella lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhemmilla on aina ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Erityisen tärkeä tehtävä koululla on ongelmien ennaltaehkäisemisessä ja varhaisessa tunnistamisessa. Tämä edellyttää, että oppilashuolto on kunnossa.

Kouluterveydenhoitajan läsnäolo koulun arjessa on tärkeä osa terveydenedistämistä. On huolestuttavaa, että selvitysten mukaan kouluterveydenhuollon ja psykososiaalisten oppilashuollon palveluiden riittävyydessä on puutteita koko maassa. Erityisesti koulupsykologi ja -kuraattoripalveluita on oppilaiden tarpeisiin nähden liian vähän.

Opetusministeriö myönsi viime toukokuussa kunnille valtion erityisavustusta oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämiseen. Painopiste on esi- ja perusopetuksessa, mikä on tärkeää varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta. Toiminta käynnistyi sadassa kunnassa eri puolilla maata tänä syksynä.

Perusopetus paremmaksi eli Pop-ohjelma keskittyy vahvasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Osana ohjelmaa on juuri julistettu kuntien haettavaksi valtionavustusta erityisopetuksen ja oppilaanohjauksen kehittämiseen. Ensi vuodeksi toimenpiteisiin on varattu 18 miljoonaa euroa. Painopisteenä on varhainen puuttuminen ja ennalta ehkäisy.

Jokelan tapahtumien tarkemman analysoinnin aika on, kun asiaa selvittävä työryhmä on tehnyt työnsä. Liian hätäisiä johtopäätöksiä tapahtuneesta on vältettävä. Ilman selvityksiäkin on ilmeistä, että toimia tarvitaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tärkeintä on aikuisten aika ja läsnäolo.

Vanhemmat ovat vahvimmat vaikuttajat lasten ja nuorten arjessa. Olennaista on tutun ja turvallisen opettajan aika. Hyvä turvaverkko syntyy, kun kodin ja koulun sekä lasten lähiyhteisön muut aikuiset toimivat johdonmukaisesti yhdessä. Yhteisöllisyyden ja yhteistyön vahvistaminen on vahvin voimavara turvallisen ja hyvinvoivan kouluyhteisön rakentamisessa.

Sari Sarkomaa
opetusministeri

Related posts:

(31.8.2007) Vieraskynä – ”Miksei tähän puututtu ajoissa?”