Olet tässä:  / Arkisto 2007 / Vieraskynä / (30.11.2007) Vieraskynä – ”Yhteistyöllä eteenpäin”

(30.11.2007) Vieraskynä – ”Yhteistyöllä eteenpäin”

[print_link]

Kirjoittaja on opetusministeri

Kirjoittaja on opetusministeri

 Jokelan tapahtumat pysäyttivät koko suomalaisen yhteiskunnan. Kohtasimme suuren surun ja järkytyksen, johon kukaan meistä ei osannut ennalta varautua. Turvalliseksi kokemaame kouluyhteisöön kohdistunut väkivallanteko järkytti koko kansakunnan perusturvallisuutta.

Välittömästi kuultuani tapahtuneesta ryhdyimme opetusministeriössä toimeen. Varmistimme, että Jokelassa on saatavilla kaikki tarvittava apu ja tuki. Kävin heti tapahtumailtana kriisikeskuksessa tapaamassa Tuusulan kunnan ja sivistystoimen johtoa. Huoli uhrien omaisten ja koko kouluyhteisön tilanteesta oli suuri. Tärkeintä oli tukea Jokelan koulun paluuta arkeen ja mahdollistaa koulutyön jatkuminen normaalisti mahdollisimman pian.

Halusin myös varmistaa, että jo kuluvan illan aikana kaikilla vanhemmilla, opettajilla ja rehtoreilla oli saatavilla materiaalia siitä, miten käsitellä kriisitilannetta kodeissa ja kouluissa. Olen saanut rohkaisevia viestejä vanhemmilta ympäri Suomea: kouluissa asia oli käsitelty hyvin ja tieto keskusteluista välitetty myös koteihin. Tästä haluan kiittää rehtoreita, opettajia ja muuta kouluhenkilökuntaa.

Valtioneuvosto varaa Tuusulan kunnalle voimavaroja tarpeellisen avun toteuttamiseksi. Hallitus on asettanut tutkintalautakunnan selvittämään koulusurmia ja siihen liittyviä tapahtumia. On tärkeää oppia tilanteesta. Näin voimme tehdä kaikkemme sen eteen, ettei mitään vastaavaa enää koskaan tapahdu.

Jokelaan tarvitaan apua vielä pitkään. Turvallisuuden tunteen palauttamiseksi tarvitaan paljon työtä.

Jokelan tapaus on nostanut esiin monia kysymyksiä ja tapauksen seurauksia pohditaan vielä pitkään. Opetustoimen seurausten arvioinnin tueksi olen kutsunut koolle asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ja koordinoida niitä toimia, joilla tuetaan kouluyhteisöjä ja rakennetaan turvallisuutta.

Työryhmässä on mukana muun muassa OAJ, Opetushallitus, lapsiasiainvaltuutettu, Suomen rehtorit ja Kuntaliitto. Työryhmä on aloittanut työnsä. Tällä hetkellä ensisijaista onkin, että kouluyhteisöjä tuetaan koko kunnan voimin. Kouluja ei saa jättää yksin vastaamaan lasten ja nuorten tilanteesta.

Suuri osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Heillä on tukenaan huolehtivat vanhemmat ja muu lähiyhteisö. Huolestuttavaa on, että kasvavalle osalle lapsia ja nuoria sekä heidän perheilleen on kasautumassa monimutkaisia ongelmia. Yhteiskunnan muutokset ja ongelmat näkyvät ja tuntuvat kouluissa. Siellä haasteeseen on vastattu ja tehty hyvää työtä yhteistyössä vanhempien ja eri toimitahojen kanssa.

Koulun ja oppilaitosten tehtävänä on oppimisen ja opiskelutaitojen edistämisen ohella lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhemmilla on aina ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Erityisen tärkeä tehtävä koululla on ongelmien ennaltaehkäisemisessä ja varhaisessa tunnistamisessa. Tämä edellyttää, että oppilashuolto on kunnossa.

Kouluterveydenhoitajan läsnäolo koulun arjessa on tärkeä osa terveydenedistämistä. On huolestuttavaa, että selvitysten mukaan kouluterveydenhuollon ja psykososiaalisten oppilashuollon palveluiden riittävyydessä on puutteita koko maassa. Erityisesti koulupsykologi ja -kuraattoripalveluita on oppilaiden tarpeisiin nähden liian vähän.

Opetusministeriö myönsi viime toukokuussa kunnille valtion erityisavustusta oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämiseen. Painopiste on esi- ja perusopetuksessa, mikä on tärkeää varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta. Toiminta käynnistyi sadassa kunnassa eri puolilla maata tänä syksynä.

Perusopetus paremmaksi eli Pop-ohjelma keskittyy vahvasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Osana ohjelmaa on juuri julistettu kuntien haettavaksi valtionavustusta erityisopetuksen ja oppilaanohjauksen kehittämiseen. Ensi vuodeksi toimenpiteisiin on varattu 18 miljoonaa euroa. Painopisteenä on varhainen puuttuminen ja ennalta ehkäisy.

Jokelan tapahtumien tarkemman analysoinnin aika on, kun asiaa selvittävä työryhmä on tehnyt työnsä. Liian hätäisiä johtopäätöksiä tapahtuneesta on vältettävä. Ilman selvityksiäkin on ilmeistä, että toimia tarvitaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tärkeintä on aikuisten aika ja läsnäolo.

Vanhemmat ovat vahvimmat vaikuttajat lasten ja nuorten arjessa. Olennaista on tutun ja turvallisen opettajan aika. Hyvä turvaverkko syntyy, kun kodin ja koulun sekä lasten lähiyhteisön muut aikuiset toimivat johdonmukaisesti yhdessä. Yhteisöllisyyden ja yhteistyön vahvistaminen on vahvin voimavara turvallisen ja hyvinvoivan kouluyhteisön rakentamisessa.

Sari Sarkomaa
opetusministeri

1 kommentti

  • Susanne Viinamäki

    / Vastaa

    KAUHAJOEN KOULUAMPUJAKIN OLI KOULUKIUSATTU!!

    ”Ystävä kertoo lehden haastattelussa Matin kertoneen jo ystävyyden alussa kiusaamisesta, joka oli ollut rankkaa erityisesti yläasteella. Ystävän mukaan myös lukio jäi kesken kiusaamisen vuoksi. Pari vuotta sitten Rauno huomasi ystävänsä muuttuneen. Matti oli alkanut ihannoida muun muassa koulusurmaajia.”

    Näin 25.09.2008 iltalehden nettisivuilla..

    Kaikki jotka ovat joutuneet joskus koulukiusatuiksi tietävät miten kiusaaminen vaikuttaa ihmisen mielialaan ja lopulta myös käyttäytymiseen. En millään tavalla puolusta tapahtunutta, vaan kertaan tässä mitä kirjoitin tässä perustamassani koulukiusaamis-adressissa jo vuonna 2006: ”Koulukiusaamisesta aiheutuvat traumat, turvattomuuden tunne, pelkotilat, masennus ja muut vakavat ongelmat ovat uhkana lapsen tasapainoiselle kehittymiselle. Aika monen kiusatun uhrin lapsuus ja nuoruus menevät pilalle, ja lisäksi kiusaamisesta aiheutuneet traumat seuraavat koulukiusaamisen uhria koko hänen loppuelämänsä ajan. Jotkut ovat jopa tappaneet itsensä kiusaamisen takia kun eivät ole enään jaksaneet/kestäneet sitä, ja on julkisuudessa ollut myös tapauksia joissa kiusaajat ovat tappaneet kiusatun uhrinsa.”

    Sanomattakin on aivan varmasti meidän kaikkien tiedossa mitä jatkuva kiusaaminen tekee lapsen ja nuoren psyykkeelle, hyvinvoinnista tulee pahoinvointi. KOULUKIUSAAMIS ASIALLE ON TEHTÄVÄ JOTAIN NÄKYVÄÄ JA PYSYVÄÄ, NÄIN EI SAA ENÄÄN JATKUA!!

    Nuorten masennusta on toistettu, toistettu ja vielä kerran toistettu mediassa aamusta iltaan ja illasta aamuun joka ainoasta tuutista. Koskahan ne lopettavat sen toistamisen ja alkavat sensijaan toimia asian hyväksi? Koska tulee se lopullinen PISTE? Meillä ei valitettavasti ole aikaa odottaa selvitystyöstä vastaavan Tuulikki Petäjäniemen työryhmän loppuraporttia. Toimeen on ryhdyttävä heti!

Vastaa käyttäjälle Susanne Viinamäki Peruuta vastaus

Sinun email osoite ei tule näkyville, vaikka se on pakko laittaa. Pakollinen kenttä tulee täytää ( * )

Yhteystiedot

PERUSOPETUS.fi

Perus- ja erityisopetuksen tietopankki

Ylläpito ja yhteydenotot: Ari-Pekka Harju
puh: +358 50 5235 671
email: info(at)perusopetus.fi