(7.9.2008) Nuorten mielenterveysongelmat täyttävät sairaalakouluja

[print_link]

Nuorten mielenterveysongelmat täyttävät sairaalakouluja

Nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat ruuhkauttavat myös sairaalakouluja. Lisäksi sairaalakouluihin tulevat nuoret ovat yhä aggressiivisempia ja moniongelmaisia.

– Monet nuoret ovat hyvin vaikeita tapauksia. Heillä on takanaan pitkiä hoitojaksoja. Se näkyy muun muassa siinä, että alaluokilla oppilaat ovat aiempaa aggressiivisempia, Oulun Sairaalarinteen erityisopettaja Merja Peteri kertoo.

Sairaalakouluissa podetaan myös akuuttia henkilöstöpulaa. Koulutyön kannalta erityisen tärkeässä asemassa olevista koulunkäyntiavustajista on huutava pula.

– Koulunkäyntiavustajia on yksinkertaisesti aivan liian vähän. Suuri ongelma on myös se, että he ovat määräaikaisia. Ja juuri näille meidän oppilaillemme pysyvyys olisi ensiarvoisen tärkeää, Peteri sanoo.

Oulun Sairaalarinteen koulussa saa vuosittain opetusta 350 peruskouluikäistä lasta ja nuorta. Koulutusjaksot vaihtelevat muutamasta päivästä useampaan vuoteen. Esimerkiksi syöpää sairastavat nuoret ovat koulussa vain päiviä nopeutuneiden ja lyhentyneiden hoitojaksojen vuoksi.

Suurin osa oppilaista tulee sairaaloiden psykiatrisilta osastoilta. Psykiatriselta osastolta tulevia oppilaita varten koulussa on nyt viisi luokkaa. Peterin mukaan tarve uuden psykiatrisen luokan perustamiselle on ilmeinen.

– Yhdelle luokalle voimme ottaa korkeintaan kymmenen oppilasta, muuten yksilöllinen opetus ei enää onnistu, Peteri sanoo.

Hyvät asiat suurennuslasin alla

Sairaalakouluissa opetus tapahtuu aina oppilaan oman voinnin mukaan. Koulutunteja voi olla päivässä esimerkiksi yhdestä neljään. Siitä kuitenkin lähdetään, että kouluun on tultava ja jotain on tehtävä.

– Tyhjänpanttina koulussa ei olla. Jos ei jaksa opiskella, silloin voi tehdä vaikkapa käsitöitä. Kannustamme oma-aloitteisuuteen ja aktiivisuuteen, Peteri kertoo.

Sairaalakoulussa ei tunneta liitutaulun edessä luennoivaa opettajaa, vaan opetus tapahtuu oppilaan vieressä istuen. Samaan aikaan samalla luokalla opiskellaan seiskaluokan matematiikkaa ja ysiluokan äidinkieltä. Kukin oppilas menee oman kotikoulunsa opetussuunnitelman mukaisesti. Tällä tähdätään siihen, että paluu omaan kouluun olisi mahdollisimman helppo.

– Vaikka oppilaat olisivat kuinka sairaita, heidän motivaationsa käydä koulua on korkea. Koulu edustaa heille sitä normaalia arkea. Heillä on koulumatkat ja välitunnit siinä missä muillakin ikäisillään nuorilla, Peteri sanoo.

Kouluun paluu hoidettava hyvin

Oppilaan kannalta yksi kriittinen kohta on paluu tavalliseen kouluun. Sairaalakoulussa on ohitettu se pahin kriisi, mutta edessä on vielä pitkä parantuminen ja toipuminen. Onnistunut palaaminen tavalliseen kouluun vaatii myös opettajilta tietoa ja ymmärrystä oppilasta ja hänen elämäntilannettaan kohtaan.

– Tässä vaiheessa yhteistyö sairaalakoulun ja oppilaan oman koulun välillä on ensiarvoisen tärkeää. Olemme kouluttaneet opettajia esimerkiksi siihen, miten suhtautua, jos syöpäsairas oppilas ei voikaan tulla kouluun infektiovaaran tai muun syyn vuoksi, opetusneuvos Pirjo Koivula opetushallituksesta kertoo.

Sairaalakoulutuksen kehittämiseksi opetushallituksessa on meneillään laaja-alainen Saireke-hanke. Sen tavoitteena on muun muassa parantaa sairaalaopetusta antavien yksiköiden toimintaa ja laatua. Lisäksi hankkeella luodaan hyviä yhteistyökäytäntöjä kuntien, koulujen, opettajien, oppilaiden sekä huoltajien välille.

Oulun Sairaalarinteen koulussa työskentelevä koulunkäyntiavustaja Sari Kärki ja eritysopettaja Merja Peteri suunnittelevat yhdessä koulutunteja. Peteri kehuu koulun henkeä, sillä siellä voidaan puhua asiat suoraan ja avoimesti, eikä tunteita tarvitse peitellä.

(STT)