
(5.3.2009) Koulusurmat iskivät hyvinvointiyhteiskunnan ytimeen
Valtakunnallinen
Joukkomurha suomalaisessa koulussa ei kuulunut uhkakuvana tsunamin jälkeen luotuun uuteen kriisijohtamismalliin Suomessa – ei ennen Jokelaa.
Helsingin yliopiston tutkijoiden Salli Hakalan ja Johanna Sumialan mukaan Jokelan ja Kauhajoen verilöylyjä voidaan ajatella hyökkäyksinä koko hyvinvointiyhteiskunnan symbolista ydintä vastaan.
– Koulusurmaajat tuhosivat teoillaan elämän lisäksi luottamuksen suomalaiseen koululaitokseen yhtenä hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivenä. Rehtorin ampumista Jokelassa ja opettajan ampumista Kauhajoella on mahdollista lukea viestinä siitä, että auktoriteetti on mahdollista tappaa, tutkijat kertovat.
Paikallinen kriisi suomalaisessa koulussa nosti vajaassa tunnissa Suomen globaalin median ykkösuutiseksi 7. marraskuuta 2007.
Kahtena seuraavana päivänä ulkoministeriö poimi mediaseurantaansa lähes 60 maan jutut Suomen verilöylystä. Sama tapahtui vielä nopeammin Kauhajoen koulusurmien yhteydessä 23. syyskuuta 2008.
Mediakatastrofi Jokelassa iski käsitykseemme siitä, mikä on mahdollista. Hakalan mukaan kriisit paljastavat yhteiskunnasta, organisaatioiden, yksityisten ihmisten ja median toimintatavoista ja kulttuurista enemmän kuin muut tilanteet.
Lue koko artikkeli Opettaja-lehden verkkosivuilta
KIRJOITA KOMMENTTI: