(2.3.2006) Psykiatrisen hoidon hoitotakuu

Täysistunnon pöytäkirja PTK 17/2006 vp

17. TORSTAINA 2. MAALISKUUTA 2006 kello 16.30

N:o 12) Psykiatrisen hoidon hoitotakuu

Jyrki Kasvi / vihr: Arvoisa puhemies! Osoitan kysymykseni peruspalveluministeri Hyssälälle.

Maaliskuussa 2005 voimaan tullut hoitotakuu ei ole turvannut suomalaisille asianmukaista psykiatrista hoitoa. Hoitotakuun toteutumiseen on riittänyt psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeen arviointi ja aloittaminen määräajassa. Sen sijaan itse hoidon sisällölle hoitotakuu ei ole asettanut vaatimuksia. Hoitotakuun on katsottu toteutuneen esimerkiksi tapauksessa, jossa vakavaa depressiota sairastava potilas tapaa psykiatrinsa kaksi kertaa vuodessa ja lääkitystä muutetaan kirjeitse. Kysynkin:

Miten hallitus aikoo huolehtia hoitotakuun asianmukaisesta toteutumisesta psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä: Arvoisa puhemies! Meillä on lasten psykiatristen hoitojen osalta jonotusta niiden kohdalla, jotka ovat yli sen ajan, kun on määritelty jo aiemmin ennen hoitotakuuta tämä lasten psykiatrisen hoidon saatavuus, mutta meillä ei ole aikuisten kohdalla niin suuria jonoja. Se huoli on siellä lasten ja nuorten kohdalla. Siihenhän eduskunta on nyt kiitettävästi lisännyt määrärahaa, mikä on hyvä asia. Mutta ihan kuten kysyjä sanoi, niin siellä sisällössä on ongelmia. Olen eilen ollut puhumassa juuri siinä tilaisuudessa, jota tämän päivän lehtien uutisointi käsitteli, mutta siellä on myöskin ammattiryhmien omia ambitioita, jotka ehkä täällä tulevat enemmän esille kuin joissakin muissa sairausryhmissä. Työtä on ja haastetta on psykiatriassa.

Jyrki Kasvi / vihr: Arvoisa puhemies! Tämä jatkokysymys on osoitettu puolestaan opetusministeri Kalliomäelle.

Vuonna 2004 25 prosenttia sairauspäivärahoista ja 43 prosenttia työkyvyttömyyseläkepäivistä johtui mielenterveyssyistä. Stakesin selvityksen mukaan mielenterveysdiagnoosista aiheutuu yhteiskunnalle ylivoimaisesti suurimmat kokonaiskustannukset. Kyseessä on kansakunnan mittainen tragedia, ja tilannetta vaikeuttaa entisestään se, että maassa vallitsee huutava pula psykiatreista ja terapeuteista. Esimerkiksi Espoossa oli viime vuonna tilanne, jossa 40 psykiatrin vakansseista 11 oli täyttämättä. Kysynkin:

Miten psykiatrien ja terapeuttien koulutusmäärät on tarkoitus saattaa tarvetta vastaavalle tasolle?

Opetusministeri Antti Kalliomäki: Puhemies! Nyt juuri on se aika, jolloin arvioidaan näitä tarpeita ja senmukaisia tutkintosuunnitelmia tehdään, lyödään lukuja kiinni. Tämä on laajemminkin tietysti koko lääkärikoulutukseen liittyvä kysymys. Meillä tehtiin aikaisemmin tiettyjä virheitä lääkärikoulutuksen määrittelyssä, joka koski myöskin psykiatrian puolta, mutta kyllä kehitys on nyt sitten parempaan päin kuitenkin edennyt, vaikka tuo on aivan totta, mihin ed. Kasvi tässä viittaa.

Irja Tulonen / kok: Arvoisa puhemies! Tästä lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta on tämä sali keskustellut hyvin paljon. Eduskunta on vuosittain budjettikäsittelyn yhteydessä aina lisännyt tätä rahaa.

Ministeri Hyssälä, eikö se nyt olisi ihan oikeudenmukaista, että myös ministeriö ottaisi vastuun tästä ja jo budjettiesityksessä, budjettiriihessä, nämä nuoret ja lapset saisivat sen määrärahan, minkä eduskunta sitten kuitenkin tulee lisäämään? Minusta se olisi linjakasta. Mitä ministeri nyt tänä päivänä asiasta ajattelee?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä: Arvoisa puhemies! Tässä ei nyt ihan pelkällä rahallakaan tätä asiaa hoideta. Jos meiltä puuttuu psykiatreja, meiltä puuttuu lastenpsykiatreja, terapeutteja, kuten täällä on tullut ilmi, niin ihan rahallakaan tätä hommaa ei hoideta. Me olemme nyt tehneet aika paljon työtä sairaanhoitopiirien kanssa, jotta siellä tapahtuisi kuntiin verkottumista, jotta käytetään koko tätä kenttää, myöskin psykiatrisia sairaanhoitaja, kuntien perusterveydenhuoltoa hyväksi tässä hoitoprosessissa, kasvatus- ja perheneuvoloita, ja tätä verkottumista on kiitettävästi tapahtunut, jotta tämä ei ole pelkästään keskussairaaloitten kontolla.

Kun ministeri Mönkäre oli vielä töissä, niin me yhdessä teimme todella paljon töitä siinä, että ei tapahdu tätä Kelan avoimen piikin, tai mitä nimitystä siinä käyttäisi, määrärahojen loppumista kesken vuoden vaan suunnitellaan nämä terapiat paremmin, jotta kaikki hoitoa tarvitsevat saisivat hoitoa. Näin sairaanhoitopiirit ovat vastuussa siitä, että alueen ihmiset saavat tätä hoitoa.

Pekka Nousiainen / kesk: Arvoisa puhemies! Ed. Kasvi otti lisäkysymyksessään tämän henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden erityisesti psykiatrian alalla. Mutta toinen merkittävä ala, missä nyt on hoitajapulaa, on röntgen.

Onko opetusministeriöllä ja sosiaali- ja terveysministeriöllä ollut nimenomaan tässä keskustelua nyt näitten koulutustarpeiden arvioinnissa, että myöskin röntgenpuolella olisi saatavilla riittävästi henkilöstöä tulevaisuudessa?

Opetusministeri Antti Kalliomäki: Puhemies! Totta kai tällainen keskustelu on jatkuvaa. Yhteydenpitoa tarvitaan. Kuten sanoin, niin koko lääkärikoulutuksen alueella meillä syntyi hyvin hankala kuoppa, ja kun muistetaan, että lääkärikoulutus kestää viidestä vuodesta eteenpäin, ja kun pitää erikoistua, niin vuosia tulee helposti runsaasti lisää, niin näitä ei hetkessä kuitenkaan korjata niitä aikaisempia vajeita. Kuitenkin – kuten sanoin – nyt ollaan etenemässä aivan järkevään suuntaan.

Virpa Puisto / sd: Arvoisa puhemies! Kuten kuulimme täällä, lasten psykiatrisen palvelun tarve on noussut ja on nousemassa. Jotta voimme sitä hidastaa, on panostettava ennalta ehkäisevään työhön, avohuoltoon, perheiden tukimuotoihin ja varhaisiin lastensuojelun kalliisiinkin toimenpiteisiin. Me purimme joulun alla lastensuojelun tasausrahaston. Nyt näyttää, että rahat eivät ole kuitenkaan kunnissa siirtyneet lastensuojeluun. Lasten oikeudet ovat nyt kyseenalaisia. Kysyn, arvoisa ministeri Hyssälä:

Milloin hallitusohjelmaan kirjattu lastensuojelun kehittämisohjelma tulee eduskunnan käsittelyyn? Sen pohjaltahan meidän pitäisi rauhassa käsitellä kaikki epäkohdat ja antaa eväitä lastensuojelulakiin, jonka myös hallitusohjelman mukaan pitäisi tulla tällä kaudella. Nyt kun tasausrahasto purettiin, lapset ovat todella oikeudettomassa tilassa. Nyt on kiire.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä: Arvoisa puhemies! Stakesin johdolla on toiminut hyvin monipuolinen työryhmä, joka saa työnsä valmiiksi maaliskuun lopussa. Samaan aikaan, kun tämä työryhmä on pohtinut lastensuojelun kokonaistarvetta ja kaikkia siihen liittyviä tekijöitä, me olemme valmistelleet uutta lastensuojelulakia, joka tulee syksyllä. Yritämme saada sen syksyksi eduskuntaan ja vielä tällä vaalikaudella pyrimme uudistamaan lastensuojelulain kokonaisuudessaan. Tämä on erittäin iso työ, ja todellakaan ei monta viikkoa enää kestä, kun saamme tämän raportin tältä työryhmältä ulos.

Kari Uotila / vas: Arvoisa puhemies! Hoitotakuu on hyvä asia, mutta koko ajan vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on epäillyt, että ilman riittäviä resursseja se ei käytännössä toteudu, ja nyt se nähdään tuolla psykiatrisella puolella.

Eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmät seuraavat todella huolestuneina näitä kehysneuvotteluja, koska siitä ovat kiinni niin maatalouden menetysten kompensointi, niin joukkoliikennemäärärahat, niin köyhyyden poistamiseen ja vähentämiseen tarkoitettavat määrärahat kuin myöskin hoitotakuun oikea toteutuminen ja kuntien talousahdingon helpottaminen. Kysyn valtiovarainministeri Heinäluomalta:

Aiotteko edes harkita sitä, että kehysneuvottelujen yhteydessä tätä liian kireäksi kolme vuotta sitten laadittua menokehystä pikkasen raotettaisiin, jotta näihin moniin välttämättömiin tarpeisiin voitaisiin osoittaa lisämäärärahoja ensi vuoden budjetissa?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma: Arvoisa puhemies! Tämä kehysmenettelyhän on tarkoitettu luomaan pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta valtiontalouteen ja myös päätöksentekoon, ja sen keskeinen ajatushan on, että sopimalla etukäteen vaalikaudeksi menojen kokonaiskehityksestä katsotaan jo kunkin hallituksen aloittaessa ne tärkeimmät alueet, joihin satsauksia tehdään. Tämän mukaisesti tämä hallitus on eduskunnan antamalla tuella ohjannut toista miljardia euroa hyvinvointipalveluihin, ennen kaikkea terveydenhuoltoon, nostanut myös lapsilisiä, kotihoidon tukea ja viimeksi myös parantanut toimeentulotukea, eli uudistuksia on tehty ihan sen mukaisesti kuin hallitus aloittaessaan päätti. Tarkoituksena on pitää kehyksestä ja siitä linjauksesta kiinni, jolle eduskunta on antanut oman tukensa, myös maaliskuussa käytävissä kehysneuvotteluissa.

Puhemies: Kysymys on loppuun käsitelty.