(12.1.2017) Elitismiä vai arkijärkeä? Suomalaisperhe etsii lapselleen kotiopettajaa kuudeksi vuodeksi – Hinta 3 100 euroa kuussa

Vanhemmilla on huonoja kokemuksia Suomen peruskoulusta. Se on vain yksi syy, miksi lapselle tahdotaan kotiopettaja.

Pääkaupunkiseudulla asuva Virtasen perhe etsii lapselleen kuudeksi vuodeksi kotiopettajaa työnhakuilmoituksella.

Suomessa on harvoja lapsia kotiopetuksessa. Usein syynä kotikouluun on ollut perheen uskonnollisuus tai lapsen sairaus. Virtasen perheen ilmoituksen tekee harvinaiseksi se, että tapauksessa ei ole kyse kummastakaan.

– Velvollisuutemme on mahdollistaa lapsellemme paras mahdollinen lapsuus. Se, mikä on oman arviomme mukaan paras, ei se, mitä tarjotaan valmiina ratkaisuna, Virtaset kertovat.

Perhe ei esiinny omalla nimellään, koska vanhemmat haluavat suojella pientä lastaan.

Keskustelupalstoilla käydään nykyisin kovaa keskustelua perheiden valinnoista ja erilaisen valinnan tehnyt joutuu helposti silmätikuksi. Jo lähipiirin reaktiot ovat osoittaneet, että peruskoulun kyseenalaistamista ei Pisa-Suomessa katsota hyvällä.

– Peruskoulu on kansakunnan pyhän yhtenäisyyden tae. Sen kyseenalaistaminen vaikuttaa olevan uhka paitsi yksilölle myös koko Suomelle, äiti kertoo reaktioista.

”Viidakon laki”

Vanhemmat sanovat, että idea kotiopettajasta lähti siitä, ettei kumpikaan heistä viihtynyt peruskoulussa.

– Kiusaaminen ja nöyryyttäminen eivät jalostaneet meitä, vaan opettivat ainoastaan suhtautumaan kanssaihmisiin varovaisesti, peittelemään omaa lahjakkuutta ja välttelemään joukosta erottautumista.

Virtaset myöntävät, että opettajankoulutus on muuttunut ja opetustavat kehittyneet sitten 1980–1990-luvun.

– Nykyopettajien kertomusten perusteella kouluissa vallitsee kuitenkin edelleen pohjimmiltaan sama viidakon laki. Emme hyväksy kiusaamista ja väkivaltaa. Jos voimme suojata lastamme siltä, niin teemme sen.

Virtasen perheen vanhemmat työskentelevät asiantuntijatehtävissä. He ovat korkeastikoulutettuja ja ovat asuneet useaan otteeseen myös ulkomailla. Piilaaksossa asuvien tuttujen keskuudessa kotiopetus on heidän mukaansa yleistä; vanhemmat hoitavat kotiopetuksen itse joko vuorotellen tai etätyön ohessa.

Virtaset pelkäävät, ettei koulu pystyisi tarjoamaan edistyneemmille oppilaille tarpeeksi mielekkäitä haasteita. He uskovat, että heidän lapsensa selviytyisi koulun tehtävistä liiankin helposti, eikä välttämättä oppisi siksi koskaan näkemään vaivaa.

– Miten opettaa opiskelutaitoja oppilaalle, joka osaa jo kaiken vaaditun?

Kavereita harrastuksista

Virtaset kertovat, että heidän lapsensa on tottunut ajattelemaan itsenäisesti. Vanhemmat pelkäävät, että tällainen oppilas saa helposti hankalan leiman.

– Yksityisopetuksessa hän luultavasti pystyy suorittamaan peruskoulun oppimäärän huomattavasti luokkaopetusta nopeammin, ja aikaa jää harrastuksille, joista on paitsi iloa, myös mahdollisesti hyötyä tulevissa opinnoissa ja työelämässä.

Kotiopettajalta toivotaan vahvaa osaamista seuraavilla alueilla: epäonnistumisen sietäminen, töiden suunnittelu ja suunnitelman seuranta, neuvottelu- ja yhteistyötaidot, englannin kieli ja matematiikka. Lisäksi opettajalta toivotaan kykyä opettaa ohjelmointia, suomen kieltä, piirtämistä ja multimediailmaisua.

Entä sitten koulun opettama sosiaalisuus? Vanhemmat uskovat, että lapsi saa parhaat kaverinsa harrastuksista, kuten joukkuelajeista, orkesterista ja partiosta.

– Harrastusten lisäksi meillä on naapureina tuttuja samanikäisiä lapsia ja ensimmäisinä vuosina lapsemme voi osallistua puiston iltapäiväkerhoon.

Jopa tuhansia

Jos huoltaja päätyy kotiopetukseen, vastuu opintojen järjestämisestä siirtyy hänelle. Asuinkunta arvioi opintojen edistymistä. Yleinen käytäntö Opetushallituksen mukaan on, että valvontatilaisuuksia on kerran pari vuodessa.

Kotikoululapsien tarkkaa määrää ei ole tiedossa. Opetushallitus puhui kaksi vuotta sitten muutamasta sadasta, mutta Suomen kotiopettajat ry:n mukaan kotiopetuksessa lienee pari tuhatta lasta. Suomen kotiopettajat ry ajaa perheiden oikeutta kotiopetukseen.

Puheenjohtaja Juhani Paavolainen kertoo, että suurin osa kotiopetuksessa olevista lapsista on huostaanotettuja oppivelvollisuusikäisiä, joille julkinen taho pitää kotiopetusta.

– Arvelen, että perheiden vapaaehtoisesti valitsemassa kotiopetuksessa on noin 500 lasta. Kiinnostus kotiopetusta kohtaan on jatkuvasti lisääntynyt. Kotiopetuksen valitsemiseen ei tarvitse esittää syitä tai perusteluja; pelkkä ilmoitus kunnalle riittää. Suomessa on oppivelvollisuus ei koulupakkoa.

Paavolaisen mukaan syyt kotiopetukseen ovat yleensä pragmaattiset, akateemiset tai maailmankatsomukselliset.

Kallista järjestää

Selvää, että on kotiopetus on harvinaista. Yksi syy siihen on hinta.

Virtaset aikovat maksaa opettajalle 2 700 euron palkkaa. Kokonaiskulut ovat noin 3 100 euroa kuukaudessa, kun huomioi sivukulut, vakuutukset ja lomarahat. Perhe aikoo käyttää kotitalousvähennyksen opettajan palkkaan, mikä vähän tasaa kuluja.

Silti kotikouluun menee keskituloisen bruttopalkka, eli verojen jälkeen sekään ei riittäisi.

– Ulkopuolisen opettajan palkkaaminen on melkoinen taloudellinen ponnistus maassa, jossa tuloerot halutaan pitää pieninä. Voi myös olla, että se joukko, joka harkitsee kotiopettajan palkkaamista, on osittain samaa väkeä kuin ne, jotka harkitsevat Suomesta lähtemistä – ja toteuttavat kotikoulua sitten jossain muualla, Virtaset uskovat.

Pidetään helposti hörhöinä

Kotikouluperheitä pidetään Virtasten mukaan helposti hörhöinä, joten se vaatii myös rohkeutta. Virtasilla on kaksi olennaista moraalisääntöä lapselleen: Ei saa satuttaa tai estää muita tai ei saa ottaa tai vahingoittaa muiden omaisuutta.

Lisäksi he korostavat seuraavia asioita: Maailmasta voi saada selville tosiasioita, on muutakin kuin mielipiteitä, pelkän uskon perusteella ei voi vaatia muilta mitään ja ihmiset saavat olla erilaisia.

Perhe on levittänyt työpaikkailmoitusta toistaiseksi vain muutamassa sosiaalisen median ryhmässä.

– Hakemuksia on tullut kourallinen, ja haastattelemme hyviä ehdokkaita parhaillaan. Jos näistä ei tärppää, jatkamme ja laajennamme ilmoittelua.

Tässä vaiheessa perhe on valmis palkkaamaan kotiopettajan kuudeksi vuodeksi. Entä yläkoulu?

– Emme aio laittaa lastamme yläkouluun. Yläkouluiässä opiskelu saattaa hyvinkin sujua jo sen verran itsenäisesti, että varsinaista kotiopettajaa ei enää tarvita.

– Pohjolan Sanomat / Anu Leena Koskinen